Nato on puolustusliitto, ei politiikkaratkaisu

Suomen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, ja maanpuolustustahtomme on jatkuvasti korkea. Kansallinen yhteisymmärrys puolustusratkaisumme perusteista on laaja.

Harmillisesti Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä maalaillaan ikään kuin se olisi vaihtoehtoinen Suomen nykyiselle puolustusratkaisulle. Näin teki muun muassa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko uudenvuoden blogissaan (1.1.2022 keskusta.fi). Suomihan on nimenomaan arvostettu Nato-kumppani ja toivottu Naton jäsen juuri sen takia, että meidän oma puolustuksemme on vahva ja uskottava.

Nato-jäsenyys ei myöskään ole vaihtoehto osallistumiselle EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseen, vaikka näinkin Saarikko antaa tekstissään ymmärtää.

Puolustuspoliittinen yhteistyö on eri asia kuin yhteinen puolustus. EU:n puolustus­yhteistyö tarkoittaa kalustollista, tiedollista ja tutkimuksellista yhteistyötä EU-valtioiden omien kansallisten puolustusjärjestelmien vahvistamiseksi.

Nato on puolustusliitto. Liiton tarkoitus on vahvistaa jäsentensä puolustusta. Järjestöllä on toki yhteinen arvopohja – liittyen sotilaallisen puolustuksen järjestämiseen. Se ei harmonisoi miltään muita osin kansallisen turvallisuuden järjestelmiä. Siksi liitossa ovat mukana monenlaiset perus­arvoiltaan Suomesta poikkeavat maat, kuten vaikka Turkki, Unkari ja Puola.

Näiden kanssa yhteisen arvopohjan kehittämistä tehdään muilla kansainvälisillä foorumeilla.

En pidä viisaana redusoida Nato-kysymystä puolueiden väliseksi nokitteluksi. Peräänkuulutan keskustan johdolta ja muilta johtavilta poliitikoiltamme analyyttista keskustelu­otetta puolustuspolitiikan ja toki mielellään muidenkin kansallisen turvallisuuden kysymysten saralla.

On hyvä muistaa sekin, että Suomelta eivät hanskat saa tippua kansallisen turvallisuuden kokonaisuuden kehittämisessä, vaikka meistä Nato-jäsen tulisikin.