Norsunluutornista markkinoille

Yliopistojen täytyy muuttua yhteiskunnan mukana. Eri valtioiden tavoitellessa menestystä ja hyvinvointia yliopistot ovat globaalisti katsottuna nousemassa yhä merkittävämpään rooliin. Ne nähdään kasvun ja kilpailukyvyn lähteinä, innovaatioekosysteemien keskuksina ja moottoreina.

Voimme puhua yrittäjämäisestä yliopistosta ja yrittäjämäisestä otteesta tieteentekoon. Sillä tarkoitan vahvasti yhteiskuntaan vaikuttavaa ja maailman suuriin ongelmiin keskittyvää tutkimusta. Tällaisten yliopistojen kulttuuriin kuuluvat tieteellisten ratkaisujen kaupallistaminen ja muu hyödyntäminen yhteiskunnan käyttöön.

Näin voidaan myös luoda uusia ja uudenlaisia työpaikkoja. Toki tarvitsemme myös perustutkimusta, jossa ei ole välittömiä hyötyjä nähtävissä, mutta joka vie tiedettä pitkäjänteisesti eteenpäin ja mahdollistaa suuretkin ennalta arvaamattomat harppaukset pitkässä juoksussa.

Yliopistojen tutkimustulosten kaupallistaminen on tärkeää, koska niin yhteiskunta hyötyy sijoituksistaan koulutukseen ja tutkimukseen. Lupaavat ideat eivät hautaudu laboratorioihin.

Yrittäjämäiseen yliopistoon kuuluu olennaisesti myös opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien ja opiskelijayrittäjyyden tukeminen. Jotta tässä onnistuttaisiin, tarvitsemme yrittäjämäistä toimintakulttuuria, opettajuutta ja oppimista.

Tämä ei tarkoita sitä, että kaikista täytyy tulla yrittäjiä, vaan omistautumista, tuloshakuisuutta, riskinottohalua, epäonnistumisten sietämistä ja ”can do” -asennetta. Tavoitteena on mahdollisuuksia näkevä, innovatiivinen ja uusiutumiskykyinen tulevaisuuden ongelmanratkaisija ja tiimipelaaja, joka pystyy toimimaan epävarmoissakin tilanteissa.

Tällaisten yliopistojen kannustamisesta hyötyy koko maa. Yliopistot kykenevät luomaan perustaa kilpailukykyisille ja kansainvälisille yrityksille. Yliopistot pystyvät vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja edistämään hyvinvointia. Yhteiskunta saa kasvua ja työpaikkoja.

Myös akateeminen yhteisö hyötyy: Yliopiston tehtävä konkretisoituu, kun tutkimustuloksia käytetään yhteisen hyvän edistämiseen. Rahoituksen hankkiminen helpottuu, kun tutkimuksen hyödyt tulevat näkyviksi. Tällainen dynaaminen yhteisö vetää puoleensa lahjakkuuksia ympäri maailmaa.

Yhteistyö yli kaikenlaisten rajojen, toisilta oppiminen ja aktiivinen rooli kansain­välisessä tiedeyhteisössä ovat avainasemassa. Iso potentiaali on koulutetuissa maahanmuuttajissa: Yhdysvalloissa vuosina 1995–2005 joka neljäs teknologiayrityksen toimitusjohtaja tai teknologiajohtaja oli alun perin maahanmuuttaja – Silicon Valleyn startupeissa useampi kuin joka toinen.

Yrittäjämäistä toimintakulttuuria yliopistoissa voi edistää monin konkreettisin tavoin, kuten palkitsemalla, rahoitusta ohjaamalla, antamalla mallia johtamisella ja sallimalla tehdä asioita toisin.

Jotkut näkevät kaupallistamisen ja yliopistojen yhteistyön elinkeinoelämän kanssa uhkana.

Todellisuudessa yritysyhteistyötä tekevät tutkimusryhmät tuottavat runsaasti tieteellisiä tuloksia.

Tieteellinen laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan aivan päinvastoin.

Tämän ovat näyttäneet toteen monet maailman huippuyliopistot, kuten vaikka Massachusetts Institute of Technology MIT tai Cali­fornia University of Technology Caltech, jotka ovat paitsi maailman kärkeä tieteessä ja teknologiassa myös vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan sekä omassa maassaan että maailmanlaajuisesti.

Ne ovat tuottaneet runsaasti tiedeperustaisia ratkaisuja suuriin ongelmiin – todella muuttaneet maailmaa.

Anneli Pauli

Lappeenrannan 
teknillisen 
yliopiston rehtori anneli.pauli@lut.fi