Varhaiskasvatus on tuottava investointi

Hallitusohjelman tärkein tavoite on tasapainottaa julkinen talous. Talouden kasvun yhtenä lähtökohtana mainitaan koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen. Jos hallitus haluaa varmistaa, että kaikki voimavarat saadaan käyttöön, sen pitäisi huolehtia siitä, että kaikki lapset saavat hyvät edellytykset kehittyä.

Varhaislapsuus on ainutlaatuinen vaihe lapsen kehityksessä ja vaikuttaa suoraan aikuisiän terveyteen ja työkykyyn.

Lapsen kasvuympäristöissään kokema stressi voi saada aikaan peruuttamattomia muutoksia aivojen kehityksessä erityisesti tilanteessa, jossa lapsella on muitakin kehityksen riskitekijöitä.

Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi melu, ikätasolle sopivan ohjauksen ja aikuisen tuen puute tai vaihtuvat sosiaaliset suhteet. Stressin haitallisilta vaikutuksilta taas suojaavat vakaat ihmissuhteet ja aikuisten riittävä tuki.

Lapset eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa kasvuympäristön riski- tai suojatekijöiden suhteen.

Yhteiskunnan tarjoamalla laadukkaalla varhaiskasvatuspalvelulla onkin keskeinen merkitys lasten yhdenvertaisuuden edistäjänä ja kasvuympäristöstä johtuvien erojen tasoittajana.

Erityisesti on huolehdittava niiden lasten kehityksellisistä tarpeista, joilla suojaavia tekijöitä on vähemmän. Tehokkainta on turvata kaikille lapsille varhaiskasvatus, jossa on riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea tukemaan kaikkien lasten kehitystä mahdollisimman täysimääräisesti. Suomi käyttää OECD-maiden keskiarvoa vähemmän resursseja varhaiskasvatukseen, mutta silti hallitus katsoo, että varhaiskasvatuksesta voi leikata.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on jo nyt kovilla, ja työn edellytykset heikkenevät entisestään, jos resursseja vähennetään hallituksen esittämällä tavalla.

Ryhmäkoon suurentaminen tai esiopetusikäisten lasten varhaiskasvatuksesta tinkiminen merkitsevät varhaiskasvatuksen laadun heikentämistä. Suuret ryhmät ovat stressitekijä, joka kuormittaa niin lapsia kuin aikuisia.

Suuret ryhmät vaikeuttavat lasten yksilöllistä kohtaamista ja lasten kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Osa lapsista selviytyy, mutta merkittävälle osalle voi tulla pitkäkestoisia haittavaikutuksia, jotka heijastuvat koulun aloittamiseen, erityisen tuen tarpeeseen perusopetuksessa tai muun tuen tarpeeseen päivähoidon ja koulun ulkopuolella.

Kun tavoitteena on talouden tasapainottaminen, näiden kerrannaisvaikutusten arvioiminen olisi ollut välttämätöntä.

Varhaiskasvatus on julkiselle taloudelle erittäin tuottava investointi. Tukemalla oikeaan aikaan kaikkien lasten kehitystä ja tarjoamalla erityistä tukea sitä tarvitseville mahdollisimman varhain, saadaan sekä lasten että yhteiskunnan kannalta parhaat tulokset pienimmillä kokonaiskustannuksilla.