Hold the line, ohjeistaa Latvian aiempi puolustusministeri Suomea

Muun muassa Latvian puolustusministerinä toiminut Artis Pabriks kehottaa Suomea pitämään linjansa Venäjän hybridihyökkäysten suhteen. Kuva: Mario Salerno

Latvian itsenäisyyspäivän vuotuinen juhlinta 18. marraskuuta toi mukanaan huolestuttavia uutisia Suomesta, joka on läheinen ystävämme ja uusi Nato-liittolaisemme. Suomi joutui Venäjän viranomaisten järjestämän hybridihyökkäyksen kohteeksi. Suomen rajalle tuotiin turvapaikanhakijoita Lähi-idästä ja Afrikasta ja heitä autettiin ylittämään raja.

Valko-Venäjä on käyttänyt samaa toimintatapaa elokuusta 2021 lähtien Latviaa, Puolaa ja Liettuaa vastaan. Venäjän presidentti Vladimir Putinin läheinen liittolainen, Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka oletti, että siirtolaisvirta heikentäisi EU:n turvallisuutta, kärjistäisi maahanmuuttajiin liittyvää vastakkainasettelua, lisäisi taloudellista rasitusta ja horjuttaisi EU:n yhtenäisyyttä.

Oletus perustui vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin, joka repi pahoin EU:n rivejä ja oli monille jäsenmaille raskas poliittinen ja taloudellinen taakka.

Loppukesällä 2021 Valko- Venäjän politiikka suhteessa Latviaan, Liettuaan ja Puolaan muuttui yhdessä yössä. Aikaisemmin rajavartijoiden toiminta oli koordinoitua ja viestintälinjat yli rajojen olivat olemassa kaikilla tasoilla. Poliittisten järjestelmien eroista huolimatta valtiollisten viranomaisten rinnakkaiselo toimi suhteellisen hyvin.

Kesällä 2021 rajan toisella puolella linjat kuitenkin katkesivat äkillisesti ja yhteydenpito tyrehtyi. Valko-Venäjän puolelle ilmestyi suuri joukko muiden muassa irakilaisia turvapaikanhakijoita, joita armeija ja poliisi toivat lähelle rajaa. Valko- Venäjän viranomaiset auttoivat heitä löytämään reitit metsien, soiden ja jokien yli Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.

Latvian hallitus joutui tekemään valinnan: otetaanko siirtolaiset vastaan vai käänny­tetäänkö heidät takaisin? Siirtolaisia ei päästetty rajan yli. Oli selvää, että Valko-Venäjän viranomaiset, kuten Venäjän viranomaiset nyt Suomen kanssa, etsivät porsaanreikiä demokraattisten yhteiskuntien lainsäädännöstä heikentääkseen niitä ja horjuttaakseen niiden turvallisuutta.

Latvian hallitus julisti 10. elokuuta 2021 hätätilan neljään Valko-Venäjän rajalla sijaitsevaan kuntaan, vahvisti raja­vartioyksiköitä ja lähetti tueksi kansalliskaartin yksiköitä. Lisäksi toteutettiin lukuisia muita varotoimenpiteitä, kuten laittomia ylityksiä estävän raja-aidan rakentaminen. Hätä­tilaa on sen jälkeen jatkettu useaan otteeseen ja rajavalvontaa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu niin, että hybridihyökkäysten torjumisessa voidaan noudattaa lain kirjainta.

Pelkästään tänä vuonna on kirjattu yli 13 000 laitonta yritystä ylittää Latvian raja. Humanitaarisista syistä maahan pääsy on sallittu 416 henkilölle, joista 162 oli lapsia. Latvia ei aio antaa periksi totalitaaristen naapuriemme synkille suunnitelmille.

Suomessa on nyt selvästi kyse samanlaisesta käsikirjoituksesta. Venäjä yrittää järjestää hybridisotaa Suomea vastaan samalla, kun se käy ”kuumaa” sotaa Ukrainaa vastaan. Suomi tunnetaan korkeista humanitaarisista standardeista ja demokratiasta, joita Venäjän haluaa haastaa. Tavoitteena on rangaista Suomea Nato-jäsenyydestä ja heikentää maata sisäisesti horjuttamalla sen turvallisuutta.

Olen viime aikoina lukenut suurella mielenkiinnolla Henrik Meinanderin kirjaa Mannerheimista. Koska olen suuri Marsalkka-fani, voin vain ehdottaa sitä samaa, mitä hän sotien välisenä aikana ehdotti suomalaisille: Olkaa valmiita pahimpaan.

Latvialla, Virolla, Liettualla ja Puolalla on yhteinen linja suhteessa Venäjän hybridi­hyökkäyksiin. Suomi on tervetullut liittymään tähän yhteiseen rintamaan. Alun epäröinnin jälkeen myös Euroopan unionin komissio on ymmärtänyt vakavat haasteet EU:n itärajoilla. Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapurina olevien EU-maiden tulisi käynnistää ja vaatia uusia EU-ohjelmia ulkorajojen vahvistamiseksi sekä hybridihyökkäyksiä että myös sotilaallisia hätätilanteita vastaan.

Meidän pitäisi käyttää kaikkia saatavilla olevia teknologioita turvataksemme rajamme hybridihyökkäyksiltä tai perinteisiltä tunkeutumisilta. Meidän tulisi koordinoida rajaturvallisuudesta huolehtimista sekä näiden viiden rajavaltion välillä että myös muiden EU-jäsenmaiden kanssa.

Ratkaiseva tekijä valloitus­haluista Venäjää vastaan käytävässä taistelussa on kuitenkin Ukrainan tukeminen niin, että se voittaa sodan. Lännen tulisi lopettaa epäröinti ja keskittää kaikki taloudelliset voimavaransa ukrainalaisten tukemiseen ja tehdä kaikkensa Ukrainan voiton varmistamiseksi.

Hybridihyökkäykset Suomen tai Baltian rajoja vastaan ovat Venäjälle Ukrainaa vastaisen sodan jatke. Ne uhkaavat meidän henkeämme ja vapauttamme ja niin niihin on suhtauduttava. Siksi neuvomme Suomelle on sama, jonka olemme antaneet itsellemme: Suomi – Pidä linjasi, Hold The Line!

Artis Pabriks

tohtori

Northern Europe Policy Centre -ajatuspajan johtaja

Entinen Latvian varapääministeri, puolustusministeri, ulkoministeri ja Euroopan parlamentin jäsen