Museo­virasto ja Kyminlinna

Jarno Jäppinen toi esiin huolensa Kyminlinnan tulevaisuudesta (MT 30.6.). Museovirasto jakaa tuon huolen. Museovirastoa on kuitenkin turha moittia piittaamattomuudesta asiassa.

Kyminlinna ei ole koskaan ollut Museovirastolla, vaan sen hallinta ja samalla omistajavastuu jakautuu Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle.

Museovirastolla ei ylipäänsä vuoden 2014 jälkeen, osana valtion kiinteistöhallinnon järjestelyitä, ole ollut omia kiinteistöjä. Se ei myöskään enää ole valtion omistamien kohteiden tai muinaisjäännösten rakennuttaja tai hoitaja. Aiemmin sillä oli mahdollisuus käyttää työllisyyslainsäädäntöön perustunutta rahoitusta ja myös yhteistyötä vankeinhoidon kanssa Kyminlinnan kaltaisten kohteiden hoitoon ja restaurointiin.

Valtiovarainministeriön asettama, myös Museoviraston aloitteesta syntynyt työryhmä julkisti 2016 huolella punnitun ehdotuksensa Kymilinnan hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelmaksi. Ehdotusten toteuttaminen on ensi sijassa taloudellinen kysymys. Hiljaista ja niukkaa on ollut.

Valtion osalta kyse on budjettiasiasta. Valtiovarainministeriön sekä erityisesti poliitikkojen halu ja kyky reagoida Kyminlinnan pelastamiseen on ratkaisevaa.

Ovatko Kymenlaakson poliitikot olleet asiassa aktiivisia? Toivotaan, että esimerkiksi hyväksymistään odottava valtion uusi kiinteistöstrategia antaa eväitä asian korjaamiseen.

Myönteistä on, että Kotkan kaupunki valmistelee Kyminlinnaan asemakaavaa, jonka kautta osaltaan haetaan mahdollisuuksia sen hallittuun kehittämiseen, korjaamiseen ja restaurointiin.