Yrittäjävähennystä pitää parantaa

Suomalaiset pienet yritykset ja yrittäjät ottavat riskiä ja työllistävät yhä enemmän ihmisiä. Hyvän työllisyyskehityksen takana ovat yrittävät suomalaiset.

Verotuksessa astui voimaan vuoden 2017 alusta yrittäjävähennys. Vähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden sekä maatalousyrittäjien ja metsätaloudenharjoittajien elinkeinotoiminnan tulostaan.

Yrittäjävähennyksen taustalla on se, että edellisen hallituksen aikana vuonna 2014 tehtiin osakeyhtiöitä hyödyttävä yhteisöveron alentaminen. Se laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

Noin puolet pk-yrityksistä on kuitenkin elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä. Ne jäivät siis verotuksellisesti huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt.

Yrittäjävähennystä on haukuttu ”apteekkarivähennykseksi”, joka kohdistuisi vain suurituloisiin. Tämä ei pidä paikkaansa.

Yrittäjävähennyksen saaneita pienyrittäjiä on noin 340 000. Heistä 80 prosenttia ansaitsee vuodessa alle 55 000 euroa. Suuri osa on juuri niitä pienituloisia yrittäjiä, jotka tekevät yksin töitä.

Tällä verotuksen muutoksella pienyrittäjät tuodaan samaan asemaan osakeyhtiöiden kanssa ja luodaan pohjaa kasvulle ja työllisyydelle.

Nyt on voimia liikkeellä, jotka haluaisivat poistaa yrittäjävähennyksen ja kiristää yrittäjien verotusta.

Minusta pitää tehdä päinvastoin. On perusteltua kannustaa työllistävää kotimaista pk-yrittäjyyttä korottamalla yrittäjävähennyksen viidestä prosentista 8–10 prosenttiin.

Vähennyksen raja voisi olla, että sitä voisi saada enintään 75 000 euron elinkeinotuloihin saakka. Yrittäjyyttä Suomi tarvitsee.