Johtaminen on palvelua

Sote-vaalien alla on ollut paljon huolta ja keskustelua sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön jaksamisesta ja alan vaihtamisesta. Henkilökunnan kritiikki on kohdistunut muun muassa johtamiseen ja työpaikan huonoon ilmapiiriin.

Johtamisen ydintehtävä on mahdollistaa alaisten tehokas työskentely. Luonnollisesti johtamiseen liittyy muutakin, esimerkiksi isoista toimintalinjoista päättämistä.

Asiantuntijahenkilöstön tulee saada tehdä töitä ilman turhaa säätämistä ja epätietoisuutta, joita huono lähijohtaminen usein aiheuttaa. Pomoksi ei pidä valita meritoituneinta asiantuntijaa vaan ketterästi ajatteleva päätöksentekokykyinen henkilö, jolla olisi hyvä olla ripaus maalaisjärkeä.

Lähijohtajien työmäärän pitää olla sellainen, että he saavat perustehtävänsä toteutettua suunnitelmallisesti. Se vähentää edellä mainittua säätä­mistä. Nykyajan työntekijät arvostavat vapaa-aikaansa. Sitä ei pidä aliarvioida vaan mahdol­listaa oma elämä työelämän rinnalla. Hyvästä johtamisesta seuraa automaattisesti työ­hyvinvointia, se on selvää.

Erilaisten joustojen järjes­tämisessä henkilökunnalle on kyllä työtä, mutta se on vain tehtävä ja hyväksyttävä osaksi työhyvinvointityötä ja johtamista. Etenkin lapsiperheellisille näillä on suuri merkitys. Kyse voi loppupeleissä olla siitä, pysyykö töissä vai irtisanoutuuko, tai jopa siitä, sairastuuko henkilö.

Joustojen tarve kestää kunkin työntekijän kohdalla vain joitakin vuosia, ja se on osa perhemyönteisyyttä, jota Suomessa tarvitaan. Joustojen mahdollistaminen työelämässä voi olla myös osa mielen­terveystyötä.

Hyvästä johtamisesta tulisi keskustella enemmän ja laajemmin. Johtamisen seurannan ja kehittämisen tulee olla hyvinvointialueen valtuuston keskeinen tehtävä.