Onko ruokaviennin EU-rahoille ottajaa?

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen esittivät yliöartikkelissa lisää yhteistyötä elintarvikevientiin (MT 18.3.).

EU:lla on tarjota vuositasolla 200 miljoonaan euroon nouseva menekinedistämisen tuki, jolla voidaan edistää maa- ja puutarhatalouden tuotteiden kulutusta sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa sekä tietyillä laatukriteereillä myös kotimaassa.

Venäjän tuontikiellon johdosta Suomi on elintarvikemarkkinoilla pussin perällä. Tuottajahintoja painaa tuonti, ajoittainen oma ylituotanto ja alkutuottajain heikko asema markkinoilla.

Hallituksen tavoite elintarvikeviennin tuplaamiseksi jää haaveeksi, vaikka Food From Finland -ohjelman puitteissa joukko yrityksiä käy ahkerasti messuilla Kaukoitää myöten.

Kokonaan ilman viennin tukea näyttävät jäävän esimerkiksi puutarhakasvit ja ruokaperuna.

Kutsuin maaliskuun 1. päivänä yrityksiä palaveriin pohtimaan, kuinka suomalaiset yritykset saisivat yhteisosaston Fruit Logistica 2017 -messuille. Maa- ja metsätalousministe­riöstä kerrottiin, että yritystuki kanavoidaan Food From Finland -ohjelman kautta. Sieltä taasen kerrottiin, että Annex 1 -tuotteet eivät kelpaa tuen piiriin.

Annex 1 -tuotteiden vientiä voitaisiin edistää edellä mainitun EU:n menekinedistämistuen turvin. Yksittäinen messutapahtuma on kuitenkin liian vähäinen hankekohde. Tarvitaan usean miljoonan euron suuruinen hanke, joka voi sisältää myös Fruit Logistica -messuihin osallistumisen.

Suomalaiset puutarhatuotteet ja ruokaperuna sekä niiden jalosteet ovat etenkin puhtauden ja maun puolesta kilpailukykyisiä ja niissä on vientipotentiaalia. Ylivoima­tekijät eivät kuitenkaan riitä, kun tekijät puuttuvat.

MTK olisi käsittääkseni ainoa taho, jolla on riittävän leveät hartiat EU-hankkeen toteuttajaksi, sillä tuki maksetaan vasta jälkikäteen.

Suomen kesän olosuhteet antavat joillekin tuotteille jopa tuotannollisen kilpailuedun Etelä- ja Keski-Euroopan tuotteisiin verrattuna.

Esimerkiksi jäävuori­salaatti kehittyy meidän viileissä olosuhteissamme laadukkaaksi ja tuoremarjojen maku ja myöhäinen kypsymisaika ovat valttejamme.

Luomutuotanto onnistuu Suomessa paremmin kuin eteläisissä maissa. Ympärivuotinen kasvihuonetuotanto takaa tuoreuden ja tasaisen saatavuuden. Salaattien ja yrttien vesiviljelyssä Suomi on yksi kärkimaista.

Suomalaisista kasviksista on mahdollista tehdä todennettuja laatu- ja terveystuotteita, joiden menekkiä saisi EU-rahalla edistää kotimarkkinoillakin. Sirkkalehtilipun käyttöoikeuteen liittyy jo nyt laatukriteerit, ja niitä voitaisiin terävöittää arktisilla määreillä.

EU tyrkyttää menekinedistämisrahaa. Onko Suomessa kopin ottajaa?