Mopolla pääsee Kyrönjoen toiselle puolelle, lasten polkupyörällä Euroopan unioniin
Venäjältä Suomeen lasten pyöriä taluttamalla tulevat nuoret miehet saavat päässä soimaan Liisa Akimofin esittämän kappaleen ”Miten kauas mopolla pääsee”.
Suomeen Venäjän kautta tulleilla turvapaikanhakijoilla on ollut polkupyörä mukana, koska Venäjä noudattaa vanhaa sopimusta, jonka mukaan rajan saa ylittää vain kulkuneuvolla. Kuva: Johannes TervoMonen nuoruuden itsenäistymisriittinä ja toiveena oli 1970-luvulla saada mopo. Minäkin sellaisen sain, mutta se edellytti, että haen sen kävellen noin 20 kilometrin päästä. Mopo oli paapan vanha pappatunturi. Oikeastaan ei haitannut yhtään, että mopo oli yhtä vanha kuin hakijansakin. Pelti ei kiiltänyt, mutta nopea se oli. Sille eivät uudemmat sporttimallit pärjänneet. Pitkä istuin, selkänoja ja kaareva ohjaustanko, niin mikä oli kustomoidulla papalla ajella.
Liisa Akimofin esittämä kappale "Miten kauas mopolla pääsee" kuvaa hyvin tunnelmia. Laulussa ollaan mopoilun ytimessä. Siinä kysytään "Miten kauas mopolla pääsee, pääseekö kyliltä pois? Pääseekö kauas, pääseekö vapauteen? Miten kauas mopolla pääsee, pääseekö merien taa? Kaukaisten maiden stradoille, ventovieraaksi kaikille".
Suomesta turvapaikkaa hakevat aikuiset ihmiset taluttivat lastenpyöriä kohti Suomen rajaa. Vuonna 2015 pohjoisen raja-asemille tultiin pääosin vanhoilla Ladoilla.
On kummallista, että kappale nousi mieleeni, kun televisiouutisissa näytettiin tilannetta Suomen ja Venäjän raja-asemilta. Siinä Suomesta turvapaikkaa hakevat aikuiset ihmiset taluttivat lastenpyöriä kohti Suomen rajaa. Vuonna 2015 pohjoisen raja-asemille tultiin pääosin vanhoilla Ladoilla.
Toisin kuin moponi, pyörät ovat uusia. Pyörä pitää olla mukana, koska Venäjä noudattaa vanhaa sopimusta, jonka mukaan rajan saa ylittää vain kulkuneuvolla. Kulkuneuvoksi näytetään katsottavan myös, että aikuinen ihminen taluttaa lastenpyörää. Mitähän taluttajat mahtavat ajatella?
Venäläisten viranomaisten toimesta tapahtuva kolmansista maista tulevien turvapaikanhakijoiden kuskaaminen rajalle on osa hybridivaikuttamista. Se on ainakin osin onnistunut. Suomalaiset on saatu riitelemään entistä enemmän keskenään. Sitä ei yhtään helpottanut Migrin sekoilu unkarilaisten kohtelussa Oulussa.
Mopon saaminen oli vapauttava kokemus, koska sillä pääsi melko kauas. Sillä pääsi kyllä kyliltä pois, mutta korkeintaan Kyrönjoen toiselle puolelle.
Mopon saaminen oli vapauttava kokemus, koska sillä pääsi melko kauas. Sillä pääsi kyllä kyliltä pois, mutta korkeintaan Kyrönjoen toiselle puolelle. Mutta pääseekö polkupyörää taluttamalla kaukaisten maiden stradoille, vieraaksi kaikille? Pääseekö vapauteen? Riittääkö lasten polkupyörä matkustusasiakirjaksi Euroopan unionin alueelle? Kun pääsee EU:n alueelle, ovatko rajat Eurooppaan auki? Nyt ei Suomen kautta pääse.
Schengenin sopimus poisti rajatarkastukset EU:n sisällä. Tarkoituksena oli, että tarkastukset EU:n ulkorajoilla olisivat aikaisempaa tehokkaampaa. Suomella on pitkä sarka EU:n ulkorajojen vahtimisessa.
Turvapaikkapolitiikka kaipaa päivittämistä. Meillä mahdolliset muutokset pitää tehdä oikeassa järjestyksessä. Itsenäisen demokraattisen maan tunnusmerkkeihin kuuluvat laillisuus- ja oikeusvaltioperiaatteet.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on muistuttanut, että tehdäkseen hyvää, täytyy olla vahva. Jos kansakunta on yhtenäinen, se on myös vahva. Sillä pääsee pitkälle, kunhan pitää pään kylmänä eikä päästä mopoa keulimaan. Valmiutta tarvitaan, koska uusia ilkeyksiä saattaa olla tulossa.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n pääkirjoitustoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








