Väittävät golfia kalliiksi harrastukseksi, metsästys se vasta tyyristä on — kovimmat kulut syntyvät muualla kuin paukkuostoksilla
Kanalintukauden korkkausreissulla Ruotsissa pelkästään polttoaineisiin oli kulunut 600 euroa.
Jahtireissut tarjoavat sellaisia elämyksiä, jotka kohottavat leijumaan kaiken arkisen yläpuolelle. Kuva: Arto KomulainenPatruunoiden hinnat ovat nousseet. Uutinen ei ole yllättävä, hinnat ovat nousseet siinä missä lähes kaikkien muidenkin kulutushyödykkeiden.
Itse olen ostanut haulikkoon tälle kaudelle eniten teräspaukkuja ja vain pari rasiaa lyijyä vanhaan rinnakkaispiippuiseen aseeseen kanalintumetsälle. Metsästyspaukkujen kappalehinnat ovat olleet reilusti alle euron.
Yleisimpien kiväärikaliiperien metsästyspaukut maksanevat muutaman euron kappale. Harjoituspaukkujen hinnat ja ammutut laukausmäärät ovat toki oma lukunsa.
Mutta kyllä metsästysharrastuksen kovimmat kustannukset syntyvät ihan jossain muualla kuin eräliikkeen tiskillä paukkuostoksilla.
Kustannuksia kertyy toki sieltä täältä, ja pienistä puroista syntyy iso joki. On 110 euron metsästysseuran jäsenmaksu, 39 euron riistanhoitomaksu ja niin edelleen.
Minä taisin käyttää heinäkuussa yhtenä päivänä 450 euroa, kun hain kaksi vanhaa asetta asesepältä huollosta, ostin kaksi uutta vaihtosupistajaa ja patruunoita.
Viime viikonloppuna eräs kaveri nauroi, että jotkut pitävät golfia kalliina harrastuksena, mutta kyllä se tämä metsästys vasta rikkaiden harrastus on. Hän oli käynyt korkkaamassa kanalintukauden Ruotsissa. Pelkästään polttoaineisiin oli kulunut 600 euroa. Neljän lupapäivän aikana lintuja oli löytynyt kahtena päivänä.
Mutta sellaista se on, kun kuljetaan ilmaisen lihan perässä. Ja tämä on nyt sitten sitä huumoria ja ironiaa. Jokainen ymmärtänee, että jokin muu tässä hommassa motivoi kuin ilmainen liha.
Kun on kyse harrastuksesta ja elämäntavasta, ei olla köyhiä eikä kipeitä, eikös se niin mene? Silloin ei ole hinnoilla väliä. Vaikka mitkään järkisyyt eivät jonkin idean toteutusta puolla, se toteutetaan, koska se tuntuu hyvälle.
Eihän maailma sillä pelastu tai rahaa säästy, että ajaa yhtenä päivänä noin 950 kilometriä kahden koiran kanssa, kapuaa tunturiin rinkka täyteen ahdettuna haulikon kanssa, leiriytyy ja metsästää kolme päivää. Sitten on taas aika kavuta alas tunturista ja ajaa uudestaan sama 950 kilometrin matka.
Mutta yhden ihmisen elämän se reissu kuvainnollisesti pelastaa tai ainakin tarjoaa sellaisia elämyksiä, jotka kohottavat leijumaan kaiken arkisen yläpuolelle. Kokemaan tunturissa jotain suurempaa ja merkityksellisempää.
Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
