EU:sta eroaminen on helpompaa kuin siihen liittyminen

Maaseudun Tulevaisuus omisti 22.7. päähuomion kysymykselle EU:sta eroamisesta. Hyvä niin. Aihetta ei ole liiemmin käsitelty julkisuudessa. MT:n teksti kaipaa muutamia kommentteja ja oikaisuja.

MT otsikoi etusivunsa ”EU:sta ei pääse eroamallakaan eroon”. Muutenkin jutun henki oli sellainen, että kovin vaikeaa tulee, jos erota halutaan.

Noihin väitettyihin vaikeuksiin myöhemmin. Ensin on kuitenkin hyvä muistuttaa, että EU:sta eroaminen on paljon helpompaa kuin oli siihen liittyminen. Nimittäin eroaminen EU:sta onnistuu täysin laillisesti.

Suomen EU-liitos merkitsi sitä, että maamme perustuslakiin – yhä edelleen – kirjattu valtiollinen itsenäisyys ja ylimmän vallan kuuluminen Suomessa Suomen kansalle mitätöitiin käytännössä. Eduskunta hyväksyi EU-jäsenyyden kahden kolmaosan enemmistöllä ja totesi päätöksen itse lailliseksi, ylin perustuslain tulkitsija kun on.

EU-liitospäätöksen irvokkuutta kuvatkoon se, että jos ne asiat, jotka siirrettiin Suomen rajojen ulkopuolelle EU:n päätösvaltaan 2/3 enemmistöllä, olisi siirretty kotimaassa vaikkapa silloisille lääninhallituksille, olisi vaadittu 5/6 enemmistö eduskunnassa. Eduskunnan EU-liitospäätös oli valtiopetos.

Aika näyttää milloin laillisuuskysymys voidaan käsitellä oikeudellisesti eduskunnan ulkopuolella.

EU:sta eroamisessa ei tarvita lakien rikkomista. Itse asiassa päinvastoin.

Eduskunnalla on sekä oikeus että jopa velvollisuus todeta, että Suomen EU-jäsenyys on ristiriidassa maamme perustuslain ytimen kanssa. Jo tämän toteaminen johtaa eroon EU:sta. Eroaminen on mahdollista myös unionin omien säännösten perusteella, kuten MT kirjoitti.

MT:n juttu väittää, että ”periaatteessa EU-ero tarkoittaisi tullimuurien ja oleskelurajoitusten palauttamista unionin ja eroavan maan välille”. Väite on vailla perusteita.

Euroopan talousaluesopimus (Eta) on voimassa Suomen ja useimpien muiden EU-maiden osalta. Eta-sopimuksen puitteissa toimivat Norja, Islanti ja Liechtenstein. Suomi voi siirtyä EU-jäsenyydestä Eta-sopimukseen.

Tarvitaan tietenkin neuvotteluja. Jos kuvitellaan, että Ruotsi eroaa EU:sta, uskooko joku, että se jätetään tullimuurin taakse ja estetään ruotsalaisten liikkuminen EU-alueella vastoin voimassa olevaa Eta-sopimusta? Tällaisia uhkakuvia halutaan luoda Suomen osalta.

MT kirjoitti: ”Norjassa Eta-jäsenyyttä on arvosteltu siitä, että maa joutuu noudattamaan valtaosaa EU-laeista, mutta ei pysty itse vaikuttamaan niihin mitenkään”.

Norjan ulkoministeri Jan Petersen vastasi Norjan parlamentissa asiasta esitettyyn kysymykseen vuonna 2004. Eta-maa Norja oli ottanut omaan lainsäädäntöönsä 18,5 prosenttia EU:n uudesta lainsäädännöstä vuosina 1997–2003. Asiasta kertoi Nationen-lehti 2.4.2004.

MT väitti jutussaan, että Suomessa unionista eroamiselle ei juuri löydy kannatusta. Tulos vaihtelee eri kyselyissä. EU:sta eroamisen kannatus on jossakin 20 ja 80 prosentin välillä.

Kun kansalaiset saavat tietoa eri vaihtoehdoista, EU:sta eroamisen kannatus on korkealla. Se on joka tapauksessa suurempi kuin nykyisessä eduskunnassa, jossa ei ole yhtään puoluetta, joka ajaisi eroa EU:sta tai edes eurosta.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa tämä puute on syytä korjata.