Pestinä lampaiden rapsuttaminen
Tavalliset suomalaiset paimentamassa lampaita on ainutlaatuinen tapa hoitaa ja suojella kansallispuistoja ja niiden maisemia.18.9.201702:00
Vietin elokuussa viikon Kolin kansallispuistossa lammaspaimenena yhdessä 11-vuotiaan paimenkollegan kanssa.
Töihimme kuului muun muassa lampaiden laskeminen aamun illoin, koska rouvat olivat kesän mittaan oppineet karkaamaan.
Lisäksi joka päivä piti tarkistaa, että aidat ovat kunnossa ja juoma-astiassa riittävästi vettä.
Hoito-ohjeissa tähdennettiin myös lampaiden rapsuttamisen tärkeyttä.
Tämän työtehtävän kollegani otti mielihyvin vastuulleen.
Pestimme Kolilla oli yksi Metsähallituksen Luontopalveluiden lammaspaimenviikoista.
Kuka tahansa voi hakea sellaiselle, aiempaa kokemusta lampaiden hoitamisesta ei tarvita.
Viikot jaetaan arpomalla.
Tänä vuonna lammaspaimenten pestuumarkkinoille lähetettiin 4 767 hakemusta, noin tuhat enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Paimenviikot ovat maksullisia sisältäen majoituksen.
Me asuimme Seppälän pientilalla. Vesi kannettiin kaivosta. Lämpöä antoi leivinuuni – kunhan sai tulen syttymään.
Kun halusi peseytyä, alettiin lämmittää savusaunaa. Hetken mielijohteesta peseytymään ei päässyt, sillä savusauna lämpesi lempeästi runsaat neljä tuntia.
Suomessa on 40 kansallispuistoa, lammaspaimenviikkoja järjestettiin tänä vuonna 12 kohteessa.
Toisen kerran peräkkäin halutuin paikka oli Huhtiniemen talo Kolovedellä.
Paimenkollegani ja minä toivomme pääsevämme Kolille, vaikka haimme pariin muuhunkin kohteeseen.
Itse asiassa paimenviikkojen juuret juontavat juuri Kolille. Silloinen Metsätutkimuslaitos alkoi kokeilla kansallispuiston hoitamista paimennuksen avulla.
Halukkaita apulampureita alkoi olla niin paljon, että toimintaa piti laajentaa ja niin sanotusti tuotteistaa.
Nykyään lampaat ovat Metsähallituksen Luontopalveluiden tärkeitä yhteistyökumppaneita. Laiduntaessaan kansallispuistoissa ne pitävät avoimina esimerkiksi niittyjä ja ketoja, jotka muuten kasvaisivat umpeen.
Tavalliset suomalaiset paimentamassa lampaita on niin ainutlaatuinen tapa hoitaa ja suojella kansallispuistoja ja niiden maisemia, että se kilpaili tänä vuonna Euroopan neuvoston maisemapalkinnosta.
Tällä kertaa palkinto ei tullut Suomeen. Lammaspaimenviikot jäävät varmasti ilman palkintoakin eurooppalaisten mieleen esimerkkinä onnistuneesta tavasta hoitaa maisemaa tavallisten kansalaisten ja viranomaisten yhteistyönä.
Lammaspaimenviikolla voi käydä niin, että hyttystenpiston lisäksi saa vaelluskärpäsen pureman.
Minä, joka en aikaisemmin ole juuri välittänyt patikoida, kipusin Kolilla innoissani hyvin merkityillä poluilla rinteitä ylös ja alas.
Kollegani into hiipui jossain vaiheessa. Käveleminen ilman päämäärä oli kuulemma tyhmää.
Mutta Ukko-Kolin laella olimme molemmat mykistyneitä. Vaaran laki oli päämäärä, jonka eteen kannatti kavuta porras jos toinenkin.
Iltaisin pelasimme korttia ja keskustelimme elämän perusasioista.
Kollegani halusi muun muassa tietää, mitä lampaille lopulta tapahtuu.
Kerroin, että jossain vaiheessa ne päätyvät teuraaksi kuten tuotantoeläimet yleensä. Muistutin, että jokaisen lihaa syövän on hyvä muistaa, että kaikki liha on peräisin eläimistä.
Kun elokuinen ilta alkoi hämärtyä, lepakot ilmestyivät seuraksemme. Sammakot hyppivät pituutta märässä ruohikossa. Nuotio hiipui hiljalleen juuri sopivaksi paistaa makkaraa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
