Maakuntavaalit – puurot ja vellit sekaisin

Yhä kummallisemmaksi ovat käymässä suomalaisen edustuksellisen demokratian kiemurat.

Olisi kuvitellut, että maakuntavaaleilla politiikan galleriaan saataisiin uusia kasvoja ja kykyjä. Nyt kuitenkin on käymässä selväksi, että puolueet kosiskelevat nykyisiä kansanedustajia maakuntavaaleihin ääniä keräämään.

Samat edustajat olisivat tällä menolla istumassa paitsi eduskunnassa myös oman kuntansa valtuustossa ja nyt vielä maakuntavaltuustossa. Voisi jo puhua kroonisesta verenvähyydestä.

Poliittiset nuorisojärjestöt vastustavat vallan keskittämistä harvoille ja valituille. Toimivan demokratian edellytys on poliittisen vallan hajauttaminen ja ihmisten laajat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.

Odotettavissa on tilanteita, joissa kansanedustajat ovat ensin päättämässä valtion budjetin kautta maakunnilleen myönnettävistä varoista ja siirtyvät seuraavana päivänä päättämään oman alueensa maakuntavaltuustossa miten ne kulutetaan. He tietävät myös, että varojen loppuessa heillä on mahdollisuus kansanedustajina hankkia valtion lisäbudjetissa lisää varoja maakunnalleen.

Järjestelmä ruokkii melko varmasti itseään ja säästöistä on turha edes puhua. Tässä lainsäätäjän päätäntävalta ja toimeenpanovalta ovat luisumassa samoille henkilöille. Maakuntavaltuustoissa myös suurimmat kunnat ovat yliedustettuina.

Onkin mielenkiintoista nähdä miten tavallinen kansalainen reagoi tuleviin vaaleihin, ja onko hänellä riittävä kokonaiskuva, mistä hän on vaalipöntössä päättämässä.