Ydinjäte vailla turvallista kotia

Maailmassa on satoja tuhansia tonneja ydinvoimalaitosten käytettyä polttoainetta ilman turvallista loppusijoituspaikkaa. Last Week Tonight -ohjelmassa (20.8.) julkaistun tiedon mukaan pelkästään Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 71 000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta ydinvoimaloissa eri puolilla maata.

Jos tämä kaikki kasattaisiin yhteen paikkaan, saisimme yhden jalkapallokentällisen täyteen käytettyjä uraanisauvoja ja kasa olisi 6 metrin korkuinen. Joka kolmas amerikkalainen asuu 80 kilometrin säteellä ydinjätteestä.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tällä hetkellä Yhdysvaltain viranomaisilla tai yksityisillä toimijoilla ei ole pitkän tähtäimen turvallista suunnitelmaa siitä, minne käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan.

Suomalainen osaaminen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa on maailman parasta. Saimme ensimmäisenä maana vuoden 2015 loppupuolella rakennuttamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. Missään muussa maassa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevissa ratkaisuissa ei olla näin pitkällä.

Siinä missä muualla maailmassa vielä kipuillaan ilmeisen ongelman kanssa, Olkiluodon Onkalo on valmis vastaanottamaan käytettyä ydinpoltto­ainetta jo 2020-luvun alussa.

Historiallisesti merkittävä loppusijoituslaitos on neljän vuosikymmenen geologisten tutkimusten, suunnittelun ja pitkäaikaisturvallisuutta arvioi­vien turvallisuusperustelujen pohjalta rakentunut huippu­taidonnäyte.

Suomalaiset toimijat ovat tehneet valtavasti töitä ja kerryttäneet vahvan kokemuksen haastavasta kokonaisuudesta. Osaamiseen on investoitu vuosien kuluessa merkittävä määrä rahaa. Samaan aikaan on luotu vahvat verkostot niihin melko harvoihin kansainvälisiin toimijoihin, joilla on tarvittava osaaminen.

Ne menestystekijät, jotka ovat jouduttaneet asian läpivientiä Suomessa, ovat juuri niitä samoja tekijöitä, joita monissa maissa ei ole saatu ratkaistua. Näitä ovat muun muassa pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitystyö, joka alkoi jo 1980-luvun alussa, sekä poliittisen päätöksenteon vakaus ja pysyvyys.

Merkittävä rooli on myös suomalaisten viranomaisten, kuten Säteilyturvakeskuksen, erinomaisella osaamisella ja luotettavuudella viran­omaisena.

Tarve testatulle ja tutkitulle ratkaisulle on olemassa – ja meillä on käsissämme sellainen. Pystyisimmekö yhdistämään julkisen sektorin ja yksityisten osaajien voimat ja tekemään ydinjätteen loppusijoitus­osaamisesta timanttisen vientituotteen?

Näin toimimalla loisimme yhdessä Suomeen työpaikkoja ja samalla antaisimme arvokkaan panoksemme koko maailman turvallisuuden parantamiseen.

Voisiko Yhdysvallat olla merkittävä asiakas suomalaisille alan toimijoille? Voisiko presidentti Trump innostua vastaanottamaan apua ydinjäteasioiden hoitoon toteuttaakseen vaalilupauksiaan?