Hallituksen petopolitiikan epäonnistumisella pitkä jälki – metsästys voi viivästyä nyt useilla vuosilla
Hallituksen petopolitiikan epäonnistumisella on pitkä jälki. On mahdollista, että karhun kannanhoidollinen metsästys voitaisiin aloittaa vasta viiden vuoden kuluttua. Samalla pedoista kärsivä syrjäseutujen väki kyselee perustellusti, miksi heidän asiaansa ei oteta todesta.
Huolimatta kalliista suojauksista petovahingot ovat jatkuneet ja tulevaisuus huolettaa tilallisia. Kuva: Pasi LeinoMyötätuuleen kävely, torvensoittaminen tai muu äänekäs käytös ja pahimman varalle jonkinlainen sumute. Muun muassa tällaisia keinoja syrjäseudun asukkaille on esitetty karhujen kohtaamiseen. Ei ihme, että kiukku erityisesti Itä-Suomen maaseudulla kohoaa.
Karhujen ja susien vierailut pihapiireissä, koulukyytejä odottavien lasten pelko sekä sieni- tai marjametsillä kävijöiden huoli tuntuu täysin unohtuneen, kun viranomaiset ja poliitikot pohtivat suhtautumistaan petoihin.
Nyt paha epäonnistuminen uhkaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd.), jonka ajamalla lakimuutoksella yritettiin käynnistää karhun kannanhoidollinen metsästys.
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan paikallisyhdistykset kuitenkin onnistuivat jälleen kerran valituksillaan hallinto-oikeuteen estämään metsästyksen lukuun ottamatta Lapin poronhoitoaluetta.
Paljon arvovaltaa lakimuutokseen käyttänyt Essayah yritti vielä uskotella asioiden kääntyvän paremmiksi, kun riistakeskus haki muutosta hallinto-oikeuden kantaan (MT 25.8). Tiistai-iltana tämäkin toivo mureni, kun hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen (MT 28.8.)
Koska asia etenee nyt mitä todennäköisimmin korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn, prosessi kestänee niin pitkään, että myös ensi vuoden osalta kannanhoidollinen metsästys näyttää estyvän.
Koska KHO antoi jo ennalta lausunnon, jossa se suhtautui varauksellisesti lakitekstin mahdollistavaan metsästykseen, lopputuloksen suhteen ei kannata karhuista kärsivillä alueilla olla kovin toiveikas.
Hallituksen epäonnistumisella on pahimmassa tapauksessa pitkä jälki. Eduskuntavaalien ja uuden hallituksen mahdolliset pyrinnöt asian edistämiseksi vievät taas aikaa.
Jos odotettavissa on uusi valituskierre ja hallinto-oikeuksien prosessit, kannanhoidollinen metsästys voisi olla mahdollista aloittaa vasta vuonna 2030.
Hallituspuolueissa on syystä tai toisesta lähdetty päivittelemään valituskierrettä ja sen lopputulosta.
Muun muassa petoasiaa vahvasti ajaneen perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula oli asiasta pöyristynyt. Myös kokoomuksen eduskuntaryhmässä on jaksettu ihmetellä tapahtunutta.
Ei kannattaisi.
Sen sijaan olisi syytä avoimesti myöntää lainvalmistelun epäonnistuminen tilanteessa, jossa eduskunnan enemmistö puoltaa kannanhoidollista metsästystä. Samalla Virossa, Ruotsissa sekä Suomen Lapissa karhuja metsästetään.
Seuraavaksi seurataan, kuinka hallituksen hankkeet suden metsästyksen helpottamiseksi etenevät. Tavoitteena on lajin ihmisarkuuden lisääminen, jotta sosiaaliset ja taloudelliset haitat vähenisivät.
Vaikka EU on laskenut suden suojelustatusta, kovin luotettavalta hallituksen lainvalmistelu ei edellä nähdyn perusteella vaikuta. Valitukset ovat todennäköisiä ja lopputulos on epäselvä.
Samaan aikaan susiseutujen karjatilalliset ja muut kansalaiset ihmettelevät, miksi heidän asiaansa ei saada hoidettua.
Samaa mieltä on poliisi, joka joutuu lähivuosina yhä kovemmille suojatessaan ihmisiä pedoilta metsästyksen ollessa mahdotonta.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Juttua on muokattu 29.8. klo 12.10: Valitukset ovat Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan paikallisyhdistysten tekemiä. Jutusta on poistettu maininta Espoosta johdetuista yhdistyksistä. Liiton puheenjohtaja asuu Pirkanmaalla ja varapuheenjohtaja Kanta-Hämeessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
