Eläkepolitiikassa paljon epäoikeudenmukaisuutta

”Vanheneminen on kuin vuorelle nousua. Sitä hengästyy hiukan, mutta näköala paranee koko ajan.”

Enpä tuotakaan Ingrid Bergmanin viisautta tiennyt tammikuussa 1991, jolloin aateloiduin eläkeläiseksi. Vielä vähemmän tiesin eläkeläisyhdistysten tabukätköistä. Ne yllättivät ”vapaaherra”-noviisiuteni kuin ensilumen tulo autoilijat.

25 vuodessa olen kartuttanut tietämystäni niistä paljon. Mukana on epäoikeuden­mukaisuuksia, asenne­vinoutumia, vastuun pakoilua, epäkohtasokeutta, tekeytymistä, patavanhoillisuutta... ja harmikseni lähes kaikki yhä hyvinvoipia.

Jotain asiantilan korjaamiseksi tarttis tehrä, vaikka Manun, jos mönkijäkiireiltään ehtis.

Tai Eeva Litmasen, 72, joka uransa 50-vuotisjuhlanäytelmässä ”Beige tappaa” ohjeistaa ikääntyneitä siskojaan: ”Tissit tanaan ja antaa palaa, jos siltä tuntuu.”

Ikääntymisestä hänellä on lakoninen havainto: Tylsää! Astrid Lindgrenillä oli astetta härskimpi määrite: Yksinomaan paskamaista!

Senioriliikkeen Kimmo Kiljunen on jo aloittanut eläkepalkkatabun näennäisoikeellisuuden ravistelun. Keskimääräinen kokonais­eläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miesten osuudeksi katsottiin riittävän 1 829 euroa. Naisten arveltiin pärjäävän 1 434 eurolla.

Marketin kassalla naisten euron arvo realisoitui 78 sentiksi. Että sellaista eläkepalkka­politiikkaa hyvinvointivaltio Suomessa 2016.

Valtion ja työnantajien sekä työntekijöiden kattojärjestöjen päättäjäkolmikko on vapauttanut meidät asianosaiset täysin eläkepalkkapäätösten ulkopuolelle.

Päättäjien propagandaan kuuluu pitää hengissä tiettyjä epätotuuksia eläkerahoista. Esimerkiksi työeläkkeitä ei makseta valtion rahoista, vaan työnantajien ja työntekijöiden maksamista työeläkerahoista.

Kertymää on 48 vuodelta rahastoissa 140 miljardia euroa. Lain mukaan työeläkkeet tulisi maksaa siitä. Pottiin ei ole tarvinnut kajota, kun sisään tulleilla maksuilla ja sijoitustuotoilla on kyetty maksamaan nykyeläkkeet.

Epätotuuksiin kuuluu myös Telan puppuväite, että työ­eläkemaksut eivät riitä vuonna 2060, ja että 140 miljardin euron rahoja tarvitaan tuleviin eläkkeisiin.

Tulevaisuuden duunarit maksavat omat eläkemaksunsa. Oikeutta tuppautua meidän rahojemme käyttäjiksi heillä ei ole. Tuskin haluakaan.

Epätotuuden sumuverhoon on kätketty myös taitettu indeksi. Lipposen hallituksen tuote tarkoitti, ettei eläkkeen ostovoima enää seuraa elin­kustannusindeksin nousua.

Työeläkeindeksi sidottiin 80-prosenttisesti hintatasoon ja 20-prosenttisesti palkkakehitykseen. Parissa kymmenessä vuodessa palkat ovat nousseet 88 prosenttia mutta eläkkeet vain 46 prosenttia.

Eläkkeet ovat jääneet jälkeen yleisestä palkka­kehityksestä. Jälkeen­jääneisyys jatkuu 1–2 prosenttia vuodessa, jollei vääristymää korjata. Ikäisistäni yli 85-­vuotiaista on köyhyysrajan alapuolella noin joka kolmas.

Muutoksen vuosihinta olisi 312 miljoonaa euroa. Summa rahoitettaisiin eläkerahastojen tuotosta. Viime vuonna se oli 12 miljardia euroa.

Vuosihintaan miljardipotista tarvittaisiin vain 2,6 prosentin siivu. Rahastojen pääomaan ei koskettaisi ollenkaan.

Ja ihan eläkeläisen oikeesti: ostovoimamme lisääntyisi ja edesauttaisimme koti­markkinoitamme kukoistamaan.