Älyllä vai järjellä?

Mielipide

28.4.201811:00

Kolumni

Pekka Alarotu

Olisipa tohtori Jussi Halla-aholla (ps.) neulanterävän älyn rinnalla hitunen järkeäkin. Olisi Suomen poliittinen kuvio vallan toisenlainen. Miksi piti aivan väkisin ajaa perussuomalaisten varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen Jussi Niinistön asemesta?

Uuden puolueen kelkassa Niinistö (sin.) sai jatkaa puolustusministerinä. Teuvo Hakkaraista (ps.) odottaa käräjäoikeus niin hankalassa asiassa, ettei puolue voi käyttää häntä edes marttyyrinä.

Perussuomalaiset olisi joka tapauksessa lentänyt viime kesänä oppositioon Halla-ahon uskonoppien vuoksi. Tilalla olisivat alkuperäisen suunnitelman mukaan RKP ja kristillisdemokraatit. Lisäksi hallitusta vahvistaisivat eduskunnassa lukuisat Halla-ahoa paenneet loikkarit. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen asema olisi jopa tukevampi kuin nyt.

Muuan nuori toimittaja kehitteli villin teorian pitkäjänteisestä suunnitelmasta, joka huipentui sinisen puolueen perustamiseen ja pääministerin U-käännökseen Kultarannan portilla. Teoria oli täyttä potaskaa, mutta se tuotti luojalleen arvostetun journalistipalkinnon.

Sinisten tilanne on toivoton, ellei puheenjohtaja Sampo Terho onnistu neuvottelemaan kristillisdemokraattien Sari Essayahin kanssa valtakunnallista vaaliliittoa. Veikko Vennamon SMP sellaisen joskus teki.

Kaj Turunen ei sinisissä nähnyt enää mahdollisuuksia. Työministeri Jari Lindström on vaalipiirissä puolueen selvä kärkiehdokas, mutta kokoomuslaista kansanedustajaa Savonlinnasta ei ole ollut vuosikymmeniin.

Susanna Huovinen (sd.) ei loikannut vaan lähtee eduskunnasta muihin hommiin. Hän on ilmiselvästi kyllästynyt puolueensa oppositiotouhuiluun. Taannoin Huovinen onnistui paikkaamaan sekä ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) pahat epäonnistumiset. Tuloksentekijä ei suunsoittoa jaksa.