Uusiutuvalla energialla kansantalous kasvuun

Hallitus esittää toistuvasti työllisyystavoitteitaan, joissa toistuu sama julistuksenomainen teema. Asia korjaantuu, kun työttömät saadaan innostumaan ja hakemaan ahkerasti töitä.

Tällä tavoitteella on pyritty tilannetta hoitamaan jo vuosikaudet, mutta ilman tuloksia. Sitä tosiasiaa, että asia hoituisi, mikäli meillä olisi tarjolla kunnon töitä, hallitus ei näytä sisäistävän. Yli 300 000 työtöntä on yritetty työllistää pätkätöillä, kuten nurmikonleikkuulla ja muilla lyhytaikaisilla siivoustöillä. Näillä tempuilla ongelma ei ole kuitenkaan ratkennut.

Tutkijamme ovat vuosikymmenien työllä selvittäneet, että energiantuotanto on kansantalouden osa-alue, joka voi hyvin järjestettynä tarjota jopa satatuhatta uutta työpaikkaa. Ostamme toisen puolen käyttämästämme energiasta, vaikka meillä olisi mahdollisuus täyteen omavaraisuuteen.

Omien energiavarojemme riittävyydestä on kerätty viime vuosien aikana vahva ja vakuuttava tutkimusnäyttö, ja muutosprosessi kotimaiseen voitaisiin käynnistää välittömästi. Asia on perusteellisesti valmisteltu, mutta saadut tutkimustulokset on jätetty hyödyntämättä. Eihän viljelijäkään jätä kasvattamaansa satoa korjaamatta raskaat viljelytyöt tehtyään.

Energiantuotannon kehittäminen on pysähtynyt pien- ja suurtuottajien väliseen ristiriitaan. Suurtuottajilla on asiassa yliote, sillä he hallinnoivat nykyistä fossiilienergian tuotantoa eivätkä halua luopua asemistaan. Uusiutuvan energian lähteet ovat pieninä yksikköinä eri puolilla maata, muun muassa maanviljelijöiden omistuksessa.

Uusiutuviin siirrytään tavattoman hitaasti. Verotusedut ja yhteiskunnan tuki suosivat fossiilienergiaa, ja puukäyttöisiä lämpökeskuksia on siirretty hiilelle. Myöskään maatiloja suurine bioenergiavaroineen ei ole päästetty mukaan tuotantoon.

Puu on Suomessa öljyn rinnalla eniten käytetty energianlähde. Puuta kasvaa vuosittain 110 miljoonaa kuutiota, ja sen käyttöä voidaan lisätä eniten.

Eräs lisäysmahdollisuus löytyy sahoilta, sillä niiden vastaanottamasta puusta yli puolet jää sivutuotteisiin ja jätteisiin, joiden energiasisältö vastaa yhden suuren ydin­voimalan tuotantoa. Sahojakaan ei ole päästetty mukaan tuettuun energiantuotantoon.

Suomen fossiilienergiaa suosiva käytäntö on osa yleismaailmallista suuntausta. Vuonna 2010 maailmassa tuettiin fossiilienergiaa 570 miljardilla dollarilla ja uusiutuvaa ener­giaa 60 miljardilla.

Lancasterin yliopiston professori John Urry maalaakin kirjassaan Ilmastonmuutos ja yhteiskunta eteemme synkän kuvan. Viimeisellä sivulla hän jättää lukijan mietittäväksi, missä ollaan sen jälkeen, kun maankuoren alta ei enää kannata kaivaa energiaa.