”Tarjoilija, tilasin punamullan kaurapuuroa kotimaisella voisilmällä”
Aivan kuin keskusta istuisi ravintolassa pöydässä, johon on tarjoiltu väärä annos.2.11.202207:45
Vihreiden asemoiduttua osaksi vasemmistoa nykyisessä hallitusviisikossa on vain kaksi puoluetta, jotka on totuttu lukemaan porvarilliseen leiriin: keskusta ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP.
RKP tuntuu solahtaneen vasemmistovetoiseen hallitukseen mutkattomasti. Anna-Maja Henrikssonin johtama puolue liihottelee iloisena kuin leppäkerttu Strömsössä. Tai siltä ainakin vaikuttaa, ja mielikuva ratkaisee: niin on, jos siltä näyttää.
Keskustan meno on ollut paljon apeampaa. Suorastaan ahdistunutta aika ajoin.
Aivan kuin keskusta istuisi ravintolapöydässä, johon on tarjoiltu väärä annos. ”Tarjoilija, minä tilasin punamullan kaurapuuroa kotimaisella voisilmällä. Tämä pöperö on ihan jotakin muuta.”
Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa RKP:llä oli vain yksi tavoite: hallitukseen hinnalla millä hyvänsä.
Tavoite oli kristallisoitunut nelivuotisjaksolla 2015–2019, jonka RKP lusi oppositiossa. Ikuiseksi hallituspuolueeksi tituleerattu poppoo jäi vallan kammarien ulkopuolelle, kun Juha Sipilä (kesk.) ei kelpuuttanut RKP:tä kokoonpanoonsa.
Ruotsinkielisissä piireissä Sipilän pääministerikausi tunnetaan neljän vuoden painajaisena.
RKP tiesi, mitä halusi keväällä 2019. Keskusta sen sijaan otti lukua ja hortoili jonkin aikaa sumussa. Eikä ihme: puolueen vaaleissa saama tälli oli karmea. Eduskuntaryhmä pieneni 18 kansanedustajalla.
Yleisesti uumoiltiin, että puolue vetäytyy tupailtoihin Alkion tekstejä tutkimaan ja aatetta terävöittämään.
”Oppositio on suuntamme”, toistelivat keskustan kellokkaat aluksi. Yleisesti uumoiltiin, että puolue vetäytyy tupailtoihin Alkion tekstejä tutkimaan ja aatetta terävöittämään. Väärin uumoiltu. Hallitus kutsui sittenkin.
Viime aikojen kannatuskyselyjen perusteella vaikuttaa, että keskusta valitsi väärin lähtiessään kansanrintamahallitukseen. Mielipidemittausten mukaan puolueen kannatus on nyt paljon alhaisempi kuin eduskuntavaaleissa 2019.
”Tuore kannatuskyselyn luku on 3,5 prosenttiyksikköä alempi kuin viime eduskuntavaaleissa, joka jo oli historiallisen huono”, totesi ministeri, politiikan tarkkailija, ex-keskustapoliitikko Seppo Kääriäinen MT:ssä 6.10.
Kääriäinen kommentoi Ylen julkaisemaa tutkimusta, jossa keskustan kannatus oli 10,3 prosenttia.
Jo keväällä 2019 oli ennustettavissa, että RKP:n hallituspolusta tulee paljon helpompi kuin keskustan taipaleesta. Ruotsinkieliset äänestäjät eivät hylkää puoluettaan.
Anna-Maja Henriksson ja kumppanit voivat olla varmoja, että seuraavissakin eduskuntavaaleissa RKP saa noin kymmenen kansanedustajaa, vaikka meneillään olevan hallituskauden aikana tapahtuisi mitä tahansa. Ja vaalien jälkeen RKP on jälleen valmis hallitukseen.
Keskustan tilanne on toinen. Perinteinen kannattajakunta kääntää peukalonsa nopeasti alas, jos puolueen saavutukset eivät tyydytä.
Nyt näyttää, että keskustan yhteiselo vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa ei ole vakuuttanut maakuntien väkeä. Mutta toistaiseksi kyse on vain mielipidemittauksista.
Puolueiden lopulliset kannatusluvut ovat tiedossa tasan viiden kuukauden kuluttua: eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023.
Viisi kuukautta on pelottavan pitkä aika. Se riittää aivan mainiosti hallituksen kaatamiseenkin.
Nyt ei kuitenkaan ole vaalitaktikoinnin aika. Nyt on aika kantaa hallitusvastuuta ja huolehtia isänmaan asioista mahdollisimman hyvin. Koskee jokaista puoluetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
