Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Maanviljelijä tekee musiikkia, kun kasvukausi päättyy: "Yhden levyn tekoon menee noin 150 tuntia"

    Tapio Mattlar soittaa liki puoltasataa soitinta ja äänittää musiikkinsa itse lampolan vintillä.
    Kampiliira on ensimmäinen Tapio Mattlarin opettelemista perinnesoittimista.
    Kampiliira on ensimmäinen Tapio Mattlarin opettelemista perinnesoittimista. Kuva: Jaana Kankaanpää

    "Tänne minä nousen puolet vuodesta ainakin neljänä päivänä viikossa", Tapio Mattlar kertoo kavuttaessa lampolan vintille musiikkistudioon.

    Muusikko-viljelijä aloittaa kasvukauden ulkopuolella aamunsa lampaiden hoitotöillä. Sitten hän tekee musiikkia lounaaseen asti.

    "Yhden levyn tekoon menee noin 150 tuntia", hän laskee.

    Alkuvuodesta ilmestyi ensimmäinen oma albumi ja toinenkin on valmiiksi äänitetty.

    Hartolan Vuorenkylässä sijaitseva Harjun tila siirtyi reilu kolme vuotta sitten maatilayhtymälle, jossa ovat mukana Mattlarin kolme poikaa.

    Tapio Mattlarilla jää nyt kasvukauden ulkopuolella aikaa myös säveltämiseen, kuten kertoo maaliskuussa ilmestyneen esikoislevyn pitkä ja hiukan vitsikäs nimikin: Olisin julkaissut omaa musiikkia jo aiemmin, mutta maatilan hoito vei niin paljon aikaa. Levyn tuotti Mattlarien oma Kingdom Productions -yhtiö.

    Harjun tila on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Tilalla on 24 uuhta ja pässi. Tänä keväänä karitsoja syntyi 29.
    Harjun tila on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Tilalla on 24 uuhta ja pässi. Tänä keväänä karitsoja syntyi 29. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Tapion vaimo, laulaja ja lauluntekijä Marja Mattlar lähti aikoinaan yhtenä Suomen ensimmäisistä maailmanmusiikin esittäjistä kiertueille Eurooppaan. Siellä muusikkopariskunta tutustui perinnesoittimiin ja niiden soittajiin.

    1960-luvun lopun ja 1970-luvun nuorena Tapio Mattlar kiinnostui folkista ja progressiivisesta rockista. Musiikkitieteen opinnot yliopistossa toivat mukaan klassisen musiikin eri tyylit ja useiden maiden musiikkiperinnettä.

    Noista kaikista vaikutteista syntyy Mattlarin tyyli.

    "Kokeilen erilaisia soundeja ja sovituksia. Tavallaan sävellän samalla, kun äänitän. En itsekään uutta kappaletta aloittaessa tiedä tarkasti, mitä siitä tulee", Mattlar kertoo.

    Äänityslaitteistolla hän muokkaa sävellystä kerroksittain. Akustisiin soittimiin saadaan elektronista sointia.

    "Otan ensin yhden soittimen. Sitä kuunnellessa mietin, mikä sen kanssa sopisi. Tässä voi helposti pudottaa sitten kokonaisuudesta pois jotain, mikä menee metsään", hän näyttää, kun kuuntelemme levyn ääniraitoja ja seuraamme niitä näytöltä.

    Mattlarilla on yhteensä lähes 50 soitinta, joista suurin osa on perinnesoittimia. Mukana on kielisoitinten lisäksi myös lyömäsoittimia ja puhaltimia.
    Mattlarilla on yhteensä lähes 50 soitinta, joista suurin osa on perinnesoittimia. Mukana on kielisoitinten lisäksi myös lyömäsoittimia ja puhaltimia. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Tapio Mattlar käytti ensimmäisellä levyllään vain perinnesoittimia: yhtään sähköistä, nykymaailman suosikkisoitinta ei ollut mukana. Ihmisääniä ei myöskään käytetty. Ainoa luonnon ääni kuului lampaalle.

    Jokaisesta kappaleesta löytyy keskimäärin 12–15 soitinta.

    Sähkökampiliira on osoittautunut monipuoliseksi ja se onkin mukana lähes kaikessa. "Siitä saa pitkiä ääniä, minkä vuoksi sen soinnin voi jopa sotkea syntetisaattoriin."

    Saatuaan äänitykset kuntoon, Tapio lähettää tiedostot miksaajalle Jaakko Peltoselle, joka viimeistelee äänimaailman tasapainon.

    Ensimmäisen levyn kappaleilla on kiinnostavat, jopa hieman humoristiset nimet. Ne kertovat kappaleiden teosta.

    "En halua hienostella vaan laitoin nimet rehellisesti. Tosin täytyy miettiä, jatkanko uuden levyn nimissä samaa linjaa", hän hymähtää.

    Tilan päärakennus on vuodelta 1855. Siinä on pyritty säilyttämään vanhaa mahdollisimman paljon. Tänä kesänä on uusittu katto.
    Tilan päärakennus on vuodelta 1855. Siinä on pyritty säilyttämään vanhaa mahdollisimman paljon. Tänä kesänä on uusittu katto. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Ensimmäisellä levyllä on mukana liki 30 soitinta sekä muutama maatilan käyttöesine kuten rautakanki ja lampaankello. Studiosta löytyy vielä ainakin tusina mielenkiintoista soitinta lisää.

    "En ole niitä järjestelmällisesti hankkinut. Niitä on vain kertynyt", Tapio Mattlar toteaa.

    Usein soittimia on löytynyt matkoilla soitinrakentajilta, mutta jokunen on hankittu jopa Huutonetistä.

    Sähköbassosta nuorena aloittaneelle Mattlarille kampiliira oli perinnesoittimista ensimmäinen. Sitä hän soitti kitaran lisäksi folkrock-yhtyeessä Tarujen Saari vuosituhannen vaihteessa.

    Ancient Bear Cult -bändissä soittimina ovat olleet sen lisäksi myös viikinki- ja bassoviikinkilyyra.

    Viikinkilyyra on soittimista ainoa, jonka Mattlar on rakentanut itse soitinrakentaja Jukka Mäkelän kurssilla Petäjävedella.

    Japanilainen sanshin vaikuttaa eksoottiselta, mutta Tapio Mattlar toteaa sen soittamisen olevan lähellä banjon soittoa.

    Vaikeimpiin soittimiin kuuluu kiinalainen 2-kielinen jousisoitin, erhu. Siinä ei ole otelautaa. "Soitan sillä vain pitkiä ääniä. Jos sen taitajaksi haluaisi, tarvittaisiin tuhansia harjoittelutunteja."

    "Pitää suosiolla tajuta omat rajansa", moni-instrumentalisti tuumii vaatimattomasti.

    Maanviljelijä ja muusikko

    • Tapio Mattlar on maanviljelijä, toimittaja ja ­muusikko Hartolan Vuorenkylästä.
    • Musisoinut duona vaimonsa Marja Mattlarin kanssa.
    • Lisäksi Mattlar on soittanut yhtyeissä Tarujen Saari ja Ancient Bear Cult.
    • Ennen muuttoa maalle hän toimi Yleisradiolla toimittajana.
    • Pariskunta on myös kirjoittanut rock-kantaatin Ekologinen dialogi ympäristövuoden 1980 tilaisuuksiin ja se esitettiin myös Ylellä.
    • Harjun tilalle Hartolaan Mattlarit muuttivat pääkaupunkiseudulta vuonna 1981.
    • Nykyisin tila pyörii maatilayhtymänä, jossa ovat Tapion ja Marjan lisäksi mukana pojat Jukka, ­Mikko ja Markus.
    • Luomuviljelyn lisäksi tilalla pidetään lampaita.
    • Vuonna 2012 tila luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi.
    • Tilalla järjestetään kasviretkiä ja esittely­kierroksia.
    • mattlar.fi/harju
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.