Sairasta menoa ‒ lääkäreiden lobbaus on tullut kansanterveydelle ja veronmaksajille kalliiksi

Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukenee kahteen viikkoon tulevana syksynä. Pula henkilöstöstä tekee tavoitteesta epärealistisen. Tällä hetkellä joka kolmas ei pääse läkärille kahden viikon sisällä.  Kuva: Pekka Fali

Lääkärit ovat lobanneet asemaansa röyhkeästi. Lasku maksetaan korkeina veroina sekä saamatta jääneenä hoitona. Lääkäreitä on yksinkertaisesti liian vähän ja he ovat liian kalliita.

Satakunnan Kansa uutisoi lääkäriopiskelijoista, jotka saivat 9 000 euron palkkaa Harjavallan kaupungilta. Ihan kelpo liksa opiskelijan kesätyöstä, mutta kenen rahoilla tämä maksetaan?

Lääkäriliitto tunnettiin aikaisemmalta nimeltään lääkärikartellina. Nimenvaihdos oli huono, sillä alkuperäinen nimi kuvasi toimintaa paljon osuvammin.

Kyse on työvoimakartellista, jossa työvoiman tarjontapuoli pyritään keinotekoisesti pitämään niukkana. Tarjonta ei missään nimessä saa vastata kysyntää, sillä se tarkoittaisi palkkojen alenemista.

Kartellitoiminnan keskiössä on ollut pitkään lääkärien opiskelijapaikkojen rajoittaminen. Paikkojen lisäämistä liitto on vastustanut vetoamalla opetuksen laadun mahdolliseen heikkenemiseen.

Myös tiukentuneet kielivaatimukset on nostettu esteeksi työpaikkojen täyttämiselle. Kamalaa, jos tänne tulisi ulkomailta osaavaa työvoimaa laskemaan palkkoja.

Kun kyse on ihmisten elämistä ja hoidosta, hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmistä palveluista, kiristysruuvi toimii täydellisesti.

Markkinamekanismin keinotekoinen käpälöinti on paljon tehokkaampaa työmarkkinapolitiikkaa kuin perinteiset ay-liikkeiden menetelmät. Suorat työmarkkinakiistat lakkoineen ja useine sopimuskierroksineen ovat aivan surkeita verrattuna tähän kiristysruuviin.

Mielenkiintoiseksi asian tekee vielä se, että puolue, joka kaikista kiivaimmin ajaa leikkauksia hyvinvointialueisiin, on lähimpänä Lääkäriliittoa. Voidaan olettaa, että leikkauspaineet eivät koske lääkäreiden palkkoja.

Lääkäreiden korkea palkka ei itsessään ole mikään ongelma. Ongelma piilee siinä, että hoitoa ei saada tarpeeksi sitä tarvitseville ja sen antamiseen eivät meinaa rahat riittää.

Lääkärit tekevät tietenkin äärimmäisen arvokasta ja vastuullista työtä, josta tuleekin saada suomalaista mediaania korkeampi palkka. Jokin kohtuus kuitenkin pitäisi olla.

Kohtuulliselta ei kuulosta se, että veronmaksajat kustantavat lääkäreiden yli sadan tuhannen euron koulutuksen, maksavat heidän liki kymppitonnin palkkoja ja kaiken kukkaraksi eivät välttämättä edes saa hoitoa, kun päivystykset ovat tukossa.

Pehmentävänä loppukaneettina on toki mainittava, että myös lääkärit ovat veronmaksajia, ja varsin ahkeria sellaisia. Lääkäriliitto näytti ensimmäistä kertaa vihreää valoa opiskelupaikkojen ”maltilliselle” lisäämiselle tänä vuonna.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta 2000-luvulla kun lääkäriliitto ilmoitti kannattavansa opiskelupaikkojen lisäämistä. Suunta on parempaan päin.

Vahinko on kuitenkin jo tapahtunut ja pienet lisäykset koulutuspaikkoihin tuskin tulevat helpottamaan lääkäripulaa.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.