Matkailu ei ole perusoikeus, mutta liikkumisen rajoittaminen ei ratkaise mitään
Lentomatkailun haittavaikutuksista on viime vuosina saatu tietoa monista lähteistä. Ihmisten liikkumisen rajoittaminen ei kuitenkaan ole avain kestävämpään tulevaisuuteen, kirjoittaa Petteri Summanen kolumnissaan.
Lentomatkailun varaan rakentunut turismi tuo työtä ja rahaa, mutta myös sen haitat ovat nousseet yhä näkyvämmin keskusteluun. Kuva: Jaana KankaanpääLappi tunnetaan luonnostaan, saamelaisista ja turismista. Jouluna lennetään tervehtimään pukkia, kevättalvella hiihdetään kauniissa maisemissa ja riekutaan laskettelukeskuksissa.
Kesäisin vaelletaan ja syksyisin ihaillaan ruskaa. Turismi on valtava bisnes, joka vaikuttaa ympäristöön monilla tavoin. Se tuo työtä ja rahaa, mutta kuluttaa luontoa. Rovaniemi on sesonkeina vilkas kohde ja matkailuliikenteen solmukohta.
Toimin 16-vuotiaana erään hotelliketjun ryhmätilauskohteessa. Työasunani oli mukaelma lapinpuvusta. Pidin sitä ymmärtämättä, että olisin osa kulttuurista omimista. Sellaista ilmaisua ei silloin ollut. Paikka sijaitsi noin 35 kilometrin päässä Rovaniemeltä, jonne lennätettiin turisteja yötöntä yötä ihmettelemään.
Eksoottisimmat vierailijat lensivät Japanista asti. Kone laskeutui illalla ja bussit ajoivat aikaeron puuduttamat aasialaiset keskelle metsää, lammen rannalle. Noin 6 tunnin aikana heille järjestettiin ruokailut ja viihdykettä.
Samainen charterkone nousi jo seuraavana aamuna paluulennolle, kohti Tokiota. Kokemisen kiima oli kova ja meininki perustui eksotiikan korkeaan arvoon.
Ajattelin tuolloin turismia leivän lähteenä. Työharjoittelujaksonkin vietin Hotelli Pohjanhovin ravintolan keittiössä. Olisin varmasti päätynyt matkailualalle, ellei kohtalo olisi määrännyt toisin. Muutin lukioikäisenä Lappeenrantaan, eikä ympäristö enää tarjonnut samanlaista näkymää.
Turismi on valtava bisnes, joka vaikuttaa ympäristöön monilla tavoin. Se tuo työtä ja rahaa, mutta kuluttaa luontoa.
Nyt asun Helsingissä. Turismi näkyy keskustassa. Venäläiset ovat kaikonneet. Kiinalaisia näkyy normaalia vähemmän, koska Venäjä on ylilentokiellossa. Vaikutukset Finnairin liiketoimintaan ovat valtavat.
Satoja koneita vuokrataan ulkomaille, kun kilpailuvaltti on viety kädestä. Väheneväkö päästöt? Tuskin. Koneet lentävät toisaalla.
Varsin moni ympäristötietoinen kokee ”lentohäpeää”. Ihmiset tietävät lentämisen ja massaturismin haitallisuudesta ympäristölle, mutta se ei menoa estä. Lennetään golfaamaan vesipulasta kärsiviin Välimeren maihin tai talvilomalla Balille joogaretriittiin.
Ekologisuudesta alettiin toden teolla puhua ilmastotietoisuuden myötä. Lentämisen ongelmaa lisää fossiilisen polttoaineen rooli. Lentäminen tuottaa 860 miljoonan tonnin kasvihuonepäästöt. Raakaöljystä noin alle 10 prosenttia on kerosiinia. Loppu öljystä käytetään joka tapauksessa jossain.
On ristiriitaista yrittää rajoittaa ihmisten liikkumista ympäristösyihin vedoten ja samalla yrittää kasvattaa taloutta investoimalla turismiin. Liikenne ei ole koskaan päästötöntä.
Matkailu avartaa, sivistää ja lisää ymmärrystä muista kulttuureista. Matka aurinkorannalle ei ole perusoikeus. Ihmisten tulee silti saada liikkua ja kokea uutta. Tasapainon löytäminen vaatii teknisiä innovaatioita ja poliittisia ratkaisuja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
