Maatiais­tomaatissa on makua

Huomasin muutaman viikon takaisessa Maaseudun Tulevaisuudessa Vierailija-palstalla Seppo Vuokon kirjoituksen, jossa kaipailtiin hyvänmakuisia tomaatteja.

Jäin ihmettelemään, miksi Vuokko yhdisti keskenään geeni­teknologian ja paremmanmakuiset tomaattilajikkeet.

Maistuvammat, moni­muotoisemmat ja kauniimmanväriset tomaatit ovat luonamme koko ajan. Niin kauan kuin on ihmisiä, jotka jaksavat pitää yllä erilaisia maatiaistomaattilajikkeita, niin kauan meillä on ihania, maistuvia ja kauniita lajikkeita, joita voimme viljellä.

Tosin kaupallisesti näistä maatiaislajikkeista on ostettavissa vain pieni määrä, mutta onneksi on edes se.

Olen harrastusviljellyt maatiaistomaattilajikkeita noin 20 vuotta. Suosittelen kaikille, joilla on mahdollisuus kasvattaa itse ja jotka kaipaavat eivät vain hyviä vaan erinomaisia ja kauniita tomaatteja.

Jos on hyvä tuuri, suurista kaupoista voi löytää tummia, ruskealta vivahtavia tomaatteja. En tiedä, mitä lajiketta ne mahtavat olla. Jos maukkaampia tomaatteja kaipaa, näissä tummissa on vielä jäljellä maatiaistomaatin mehukkuutta ja aromia.

Jos teollisuus haluaa omiin tarpeisiinsa kumitomaatteja, jotka kestävät kuljetusta ja kolhuja, on kai päivänselvää, ettei sellainen tomaattilajike voi olla maistuva.

Maatiaislajikkeet kunniaan, joka niille kuuluu.