Kissa vielä kerran pöydälle – Metsäteollisuus sitoutuu 50 metrin suojavyöhykkeeseen raakkuesiintymien lähellä
Lajeja koskeva tieto on saatava nykyistä avoimemmaksi, jotta lajien esiintymätiedot voidaan ottaa ennakoivasti huomioon suunniteltaessa metsänkäsittelyä, kirjoittaa Karoliina Niemi.
Hukkajoen tapahtumien johdosta metsäala sai kasapäin kritiikkiä. Kuva: Timo Heikkala16.9.202417:00
Erittäin valitettavien Hukkajoen tapahtumien johdosta metsäala on saanut kasapäin kritiikkiä. Tapahtuneen myötä ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen kutsui Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten johtoa keskustelemaan metsäalan käytännöistä ja tapauksen johtopäätöksistä.
Metsäteollisuus ei odottanut ministerin tapaamista kädet taskussa, vaan valmisteli sitä varten useita konkreettisia toimenpiteitä ja kehitysehdotuksia. Toimenpiteet ja ehdotukset koskevat niin metsäsektoria kuin ympäristö- ja metsähallintoa; osa raakkua ja osa laajemmin suojeltavia lajeja. Tämä siksi, että saumaton yhteistyö ja tiedonkulku on avainroolissa turvattaessa monimuotoisuutta osana puunhankintaa.
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ovat jo käynnistäneet laajasti toimenpiteitä puun hankintaprosessien tarkastamiseksi ja parantamiseksi. Toimet koskevat niin yritysten omaa henkilöstöä kuin muita hankintaketjuun osallistuvia.
Jäsenyritykset sitoutuvat itsenäisesti jättämään raakkuesiintymän välittömään läheisyyteen 50 metrin suojavyöhykkeen. Samalla metsäteollisuus odottaa viranomaisilta välittömiä toimenpiteitä raakkuesiintymien rajaamiseksi ja suojelemiseksi. Raakkua suojellaan luonnonsuojelulain kautta. Se on linjattu priorisoitavaksi lajiksi ja sitä varten on oma toimenpidesuunnitelma. Työkalut rajauksiin, suojeluun ja korvauksiin metsänomistajalle ovat siis jo olemassa. Metsälakiin asia ei kuulu.
Metsäteollisuus tekee yhteistyötä konevalmistajien kanssa digitaalisten menetelmien kehittämiseksi. Tavoitteena on, että kone tunnistaa riittävän ajoissa turvattavan lajin elinympäristön.
Lajitiedon oikeellisuus, ajantasaisuus ja tiedon välittyminen eri osapuolille on kaiken a ja o. Tiedon pitää kulkea paitsi metsä- ja ympäristöhallinnon välillä myös viranomaisten ja metsäyhtiöiden välillä – ja ajoissa. Metsäteollisuus tekee yhteistyötä konevalmistajien kanssa digitaalisten menetelmien kehittämiseksi. Tavoitteena on, että kone tunnistaa riittävän ajoissa turvattavan lajin elinympäristön. Tämä toimii vain, jos lajien esiintymätieto on saatu etukäteen.
Lajeja koskeva tieto on saatava nykyistä avoimemmaksi, jotta lajien esiintymätiedot voidaan ottaa ennakoivasti huomioon suunniteltaessa metsänkäsittelyä. Viranomaisten hakkuukohteita koskevan lisäohjeistuksen pitää olla selkeää ja yksiselitteistä. Tiedonsiirron varmistamiseksi ja nopeuttamiseksi rajapintaratkaisuja on kehitettävä metsäkeskuksen, ely-keskusten ja toimijoiden välillä.
Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartta on osoittanut, että monimuotoisuuden tila on mennyt monen rakennepiirteen osalta eteenpäin ja suotuisa kehitys jatkuu. Olemme lisäksi todenneet, että vesistövaikutuksiin on pureuduttava seuraavaksi. Siksi aloitimme pienvesiä koskevan hankkeen, jonka tavoitteena on tuoda selkeyttä tunnistamiseen ja yhtenäisempiä tulkintoja.
Metsäteollisuuden raaka-aineesta 95 prosenttia tulee suomalaisista metsistä. Suomessa aloitetaan joka päivä 400–500 uutta hakkuukohdetta, ja työhön osallistuu tuhansia ihmisiä. Ollaan ylpeitä kotimaisesta puusta.
Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
