Timo Soini: Tähdenvälejä tästä päivästä

Politiikassa tuumaustunti on tärkein asia. Pitää tietää mitä haluaa, miksi ja miten se toteutetaan. Olen yksinkertainen mies, joka tekee päätökset harkitusti, omaan arvomaailmaan perustuen, pyrkimyksenä vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmisiin.

En ole hetken lapsi, joka hömpöttää päivittäisten gallupien tai puolueloikkien kanssa. Tämä pätee riippumatta siitä nouseeko vai laskeeko kannatus tai kumpaan suuntaan puolueessa ovi käy. Olen johtanut perussuomalaisia 17 vuotta, eikä minua tympäise työ, sillä se on kesken. Pidän haasteista. En muuten olisi neljän miehen kanssa tätä puoluetta perustanut.

Jos olisin silloin sanonut, että puolueesta tulee kolmanneksi suurin, saa vankan edustuksen sekä kuntapolitiikkaan että EU-parlamenttiin, niin hulluna olisi pidetty. Sama voi olla tuomio nyt, kun uskon, että voimme vieläkin tulla Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Johtaja on yksin. Kosmisessa kylmässä yön pimeinä tunteina tajuaa, että se on tehtävä, mikä on tehtäväksi annettu. Menestyksen hetkellä juhlakansaa riittää. Vastatuulessa tukena on pienempi, mutta sitoutunut joukko. Todelliset kannattajat ja ystävät.

Minä teen vain sitä mihin uskon. Minulla ei ole varaa muuhun. En ole helppo ihminen, enkä yritä helpolla päästä. Tiedän, että julkisuuskuvan kannalta olisi joskus viisasta vaieta ja piiloutua viikunanlehden alle, mutta ei minusta ole siihen.

Minua ärsyttää tekopyhyys. Kun on elämän Pyhyyden kannalla, niin sitä ollaan joka päivä ja joka hetki. Kun pitää avioliittoa arvossa, niin haluaa sen turvata miehen ja naisen välisenä liittona. Ei siinä ole tingin varaa, vaikka maailma herjaisi ja osa omistakin napisee.

Euroopan rahaliitto on epäonnistunut. Tiesin jo hyvissä ajoin ennen viime eduskuntavaaleja, että tukipaketit eivät pelasta. Olin oikeassa. Tälle perustalle rakentui yhdessä kentän ja kannattajien työn ryydittämänä Jytky.

Ärsyttäähän se vastustajia, kun on ollut oikeassa ja vielä sanoo se ääneen. Se, että on ollut jossakin oikeassa ei merkitse sitä että on aina oikeassa ja joka asiassa oikeassa. Suomi ja euroalue on pahemmassa pinteessä kuin neljä vuotta sitten. Kituränni on edessä, eikä siitä pelasta edes Sipilä.

Pankkiunioni tekee meistä lopullisesti eurooppalaisen pankkituen takuumiehiä. Tämän katastrofin rinnalla muutaman prosentin galluptappio ei aiheuta rytmihäiriöitä. Mitä avuksi? Kun ihminen ei ymmärrä, häntä ei kiinnosta.

Tosiasia on, että euroalue jäätyy yhä pahemmin. Vaihtoehdot ovat joko nykyisen euron kuoppaaminen eli osa valtioista ottaa takaisin oman valuuttansa tai sitten rahaunionille seuraksi fiskaaliunioni, jolla koko euroalueen huolet ja velvoitteet meidän maksettavaksi. Ensimmäinen pitäisi tehdä, jälkimmäinen ollaan saamassa.

Meidän suvussa on kärsitty jätevesiasetuksesta myös taloudellisia menetyksiä.

En silti ymmärrä sitä, että jos on tehty päätön asetus, sen pitää kaikille aiheuttaa sama harmi tasapuolisuussyistä. Tällöinhän mitään epäkohtaa ei voisi korjata. Kun minua lyötiin, niin sinuakin pitää lyödä. Eihän tuollaista maailmaa kukaan voi haluta.

Tämä hulluus tyhjentää maaseutua tehokkaammin kuin mikään sosialismi tai kapitalismi. Perussuomalaiset pitävät asetuksen kumoamisen esillä niin kauan, että korjausta tulee. Vanha vääpeli ei korjannut asentoa vaan teki uuden. Niin pitää meidänkin tehdä.

Kokemus on voimavara. Nykyaikana ollaan liikaa nykivän lyhytjännitteisyyden armoilla. Siten ei synny hyvää jälkeä. Kuten alkuun kirjoitin, tuumaustunti on tärkein tunti. Kun perusta on vahva, täytyy rakentaa se talo piirustusten mukaan, eikä koko ajan vilkuilla, mitä naapuri tekee.

Suomen voivat pelastaa vain suomalaiset. Omalla työllä ja yrittämisellä sekä kestävillä arvoilla, joita on puolustettava.