Vesiemme hallinta täytyy pitää kansallisissa käsissä

Perustuslakimme mukaan vesi kuuluu kaikille eikä sitä voi kukaan omistaa.

Viime vuosisadan aikana vedenkäyttö on kuusinkertaistunut, eli kasvanut kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana aikana. Euroopan kaupungeista 60 prosenttia käyttää liikaa pohjavesiä.

Maatalous on monin paikoin vaarassa vedenpuutteen vuoksi. Slummiutuminen johtaa puhdistamattomiin jätevesiin ja juomaveden puutteeseen.

YK:n arvion mukaan 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Saastunut vesi tappaa ihmisiä enemmän kuin sodat.

Maailman vesistä kolme prosenttia on makeaa vettä ja siitäkin iso osa saastunut käyttökelvottomaksi. Vesi on jo nyt konfliktien lähde ja kasvava osa turvallisuuspolitiikkaa.

Sijoituspankit suuressa maailmassa ovat lähteneet ostamaan makean veden lähteitä.

EU:n kehitysyhteistyön ohjelma myös tukee vesihuollon yksityistämistä. Siirtyykö päätösvalta tässäkin pois kansallisesta päätösvallasta?

Metsähallituksella oli 2015 salaiseksi julistettu lakivalmistelu, jossa valtavat vesialueet oli tarkoitus siirtää kansalaisten vapaasta käytöstä liikelaitoskäyttöön.

Eikö tällaisen valmistelu olisi pitänyt olla julkista ja avointa?

Myös kuntapäättäjät kantavat vastuuta. Kunnallisten vesilaitosten yksityistäminen mahdollistaa niiden myymisen suursijoittajille, mutta toistaiseksi kunnat eivät ole olleet halukkaita myymään laitoksiaan.

Kuntien talouden kurjistuessa tilanne saattaa muuttua. Kuntien pitäisi myös hyödyntää mahdollisuuttaan laatia pohjavesialueidensa suojelusuunnitelman.

Vesivarat Suomessa ovat toistaiseksi ympäristöviranomaisten lupamenettelyjen suojassa. Maan omistaminen itsessään ei vielä anna oikeutta pumpata vettä kaupalliseen tarkoitukseen. Luvat siihen myöntää avi.

Intialaiselle vedenpullottamolle lupa myönnettiin Yli­tornioon, Lahteen singa­porelaiselle sijoittajalle, mutta missä ovat kotimaiset yritykset?

Veden vientimarkkinat maailmalla ovat pohjattomat, suuremmat kuin sellulla. Osaammeko hyödyntää vettä kestävällä tavalla, vai luovutammeko sen hyödyntämisen kansainvälisille yrityksille kaivosalan tapaan?

Vesivarojemme hallinta, omistus ja kaupallinen hyödyntäminen on pidettävä tiukasti kansallisissa käsissä. Lisäksi niille on laadittava kunnianhimoinen suojeluohjelma.

Veden vientimarkkinat maailmalla ovat pohjattomat.