Silvia Modigin väitteet eivät vastaa todellisuutta

Yleensä parlamentin ympäristö­valiokunnan keskusteluissa europarlamentaarikko Silvia Modig korostaa tieteen merki­tystä. Välillä arjen poliittiset tarpeet johdattelevat kuitenkin harhapoluille ja populistisiin väitteisiin. Meidän vasemmistolla on melkein aina tarve tehdä omistusoikeudesta, markkinataloudesta tai kapitalismista syntipukki asiaan kuin asiaan.

Modigin väite, että Suomen metsät olisivat ”lähes Euroopan huonoimmat” (MT 5.3.), ei oikein vastaa sen enempää todellisuutta kuin tiedettäkään.

Ihan viime viikolla tuli Saksan metsien yleisselvitys, joka osoittaa, että heillä on vakavia ongelmia. Niin on muuallakin, koska metsätyypit ovat hyvin erilaisia.

Suomen metsät kuuluvat ”Skandinavian ja Venäjän taigaan”. Tämä taiga on biologisesti hyvin nuorta (noin 10 000 vuotta) ja on juuri siksi köyhempi kuin paljon vanhemmat keski­eurooppalaiset metsät.

Samalla tällainen nuori ekoalue on ”sitkeämpi”. Sen kasvit ja eläimet ovat pääasiallisesti vielä niin sanottuja generalisteja eli pärjäävät todennäköisesti paremmin myös suurissa muutoksissa. Taustamateriaaliksi voisi kelvata esimerkiksi David Olsonin ja Eric Dinersteinin artikkeli ”Terrestial Ecoregions of the World”. Tutkimus tehtiin WWF:lle.

Toinen mielenkiintoinen raportti on BirdLifen ”Linnuston tila Suomessa”. Erityisen mielenkiintoista siinä raportissa on, että ”eteläiset” linnut pärjäävät hyvin eli ilmastomuutos määrittelee, mikä laji pärjää milläkin tavalla. Toinen tulos on, että lintuvedet eivät pärjää ilman ihmisten apua.

Siinä mielessä tilanne on vähän samanlainen kuin metsässä. On paljon tutkimuksia, jotka osoittavat, että myös suojelualueet tarvitsevat väliintuloa. Jos metsä kasvaa umpeen, valo-olosuhteet muuttuvat ja siten myös monimuotoisuuden olosuhteet.

On paljon tutkimuksia, jotka osoittavat, että myös suojelualueet tarvitsevat väliintuloa.