Metsien lisäsuojelu tulisi erittäin kalliiksi ja lisäisi työttömyyttä
Menetämme vuosittain miljardin arvonlisäystä ja meille tulee parin pienen kaupungin verran lisää työttömiä, mikäli mahdollinen tuleva lisäsuojelu noudattaisi Suomen Luontopaneelin esittämiä maakuntakohtaisia suojeltavien metsien ja lisäsuojelutarpeen määrityksiä.
Kirjoittajan mukaan suojeluvaatimuksia on helppo esittää, kun ei tarvitse edes ajatella työllisyyttä, kansantaloutta ja sitä, miten ihmiset tällä niemimaalla voivat elää. Kuva: Kari LindholmLuonnonvarakeskus julkaisi 29.6.2022 tärkeän tutkimuksen ”Metsien tiukan lisäsuojelun hakkuumahdollisuus-, arvonlisäys- ja työllisyysvaikutusten arviointi”. Kyseisessä tutkimuksessa tehtiin skenaariotarkastelu metsien tiukan lisäsuojelun vaikutuksista hakkuumahdollisuuksiin ja sitä kautta suojelun kansantaloudelliseen merkitykseen.
Suoraan tutkimuksen tekstistä lainattuna: ”Tulosten mukaan laajemman lisäsuojelun (skenaario 2) suorat taloudelliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset olisivat merkittäviä. Seuraavilla kymmenvuotiskausilla metsäsektorin tuottama arvonlisäys kerrannaisvaikutuksineen olisi vuosittain 540–1 150 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua. Työvoiman tarve vähenisi 4 400–9 400 työllisellä.”
Tämä tutkimus on tuloksiltaan vahvasti samansuuntainen kuin toukokuussa 2021 julkaistu Taloustutkimuksen (Pasi Holm ja Juho Tyynilä) ”Kasvu, Hiilinielu ja Näivettyminen -metsäskenaariot: vaikutukset alan yrityksiin, työntekijöihin, metsänomistajiin ja julkiseen talouteen”.
Siis menetämme vuosittain miljardin arvonlisäystä ja meille tulee parin pienen kaupungin verran lisää työttömiä, mikäli mahdollinen tuleva lisäsuojelu noudattaisi Suomen Luontopaneelin esittämiä maakuntakohtaisia suojeltavien metsien ja lisäsuojelutarpeen määrityksiä.
Taloustutkimuksen näivettymisskenaarioissa arvioitiin kantorahatuloja menetettävän vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Kantorahatulojen, jotka olivat vuonna 2021 noin 2,7 miljardia euroa, merkitystä ei voi väheksyä, sillä monen auton ja asunnon hankinta vauhdittuu metsästä saatavalla rahalla. Lisäksi suojeltavien alueiden suoria kustannuksia edellä mainituissa tutkimuksissa ei arvioitu; valtaosan kasvavista suojelupinta-aloista pitäisi tulla Etelä-Suomeen ja ne pitäisi lunastaa lähinnä yksityisiltä maanomistajilta.
Kaikenlaisia suojeluvaateita ja -esityksiä on helppo heitellä ja laskeskella, kun ei tarvitse edes ajatella työllisyyttä, kansantaloutta ja sitä, miten ihmiset tällä niemimaalla voivat elää. Nämä tutkimukset osoittavat myös samalla, kuinka vaarallisia Suomen taloudelle ovat EU:n erilaiset metsiimme kohdistamat vaikuttamismekanismit.
Kari Palojärvi
Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
