Kommentti: Isojen yhtiöiden bisnes ohittaa kuluttajan mahdollisuuden valita ‒ siksi ruokatehdas voi jatkossakin hankkia meksikolaista lihaa ja tehdä siitä makkaraa, suomalainen kuluttaja kiittää lounaasta
Isojen yhtiöiden bisnes ohittaa kuluttajan mahdollisuuden valita, kirjoittaa MT:n toimittaja Paula Liesmäki kommentissaan.
Kansallinen asetus lihan alkuperän ilmoittamisesta tarjoilupaikoissa koskee tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä naudan, sian, lampaan, siipikarjan ja vuohenlihaa, mutta ei lihavalmisteita, raakalihavalmisteita tai hevosen, poron tai riistan lihaa. Kuva: Lari LievonenKansallinen asetus tarjoilupaikkojen lihan alkuperän ilmoittamisesta tuntuu monimutkaiselta.
Asetus koskee tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä naudan-, sian-, lampaan-, siipikarjan- ja vuohenlihaa, mutta ei lihavalmisteita tai hevosen, poron tai riistan lihaa.
Tavallisen pulliaisen näkökulmasta rajaus on sekava. Miksi yksi ravintola ilmoittaa jauhelihapihviensä naudanlihan alkuperämaan ja toinen ei?
Vastaus voi olla se, että toinen käyttää tuoretta lihaa ja toinen pihvejä, jotka tulevat ravintolaan kypsinä. Tai sitten molemmat käyttävät tuoretta lihaa ja toinen ei ole huomannut kertoa sen alkuperää. Tai molemmat käyttävät kypsiä pihvejä ja toinen haluaa palvella asiakastaan paremmin eli kertoa muutakin kuin pakolliset tiedot.
Yli 80 prosenttia kuluttajista piti tärkeänä, että lihan alkuperämaasta saa tiedon ilman, että sitä pitää erikseen kysyä, kun asiaa tutkittiin ennen asetuksen voimaantuloa.
Pizzerioiden ja kebab-ravintoloiden käyttämästä lihasta suurin osa on jalostettua, joten siitä ei tarvita alkuperäilmoitusta. Hampurilaisravintoloissakin ilmoitettavaa on melko vähän (MT 29.4.2019).
Iloinen yllätys onkin, että MT:n läpikäymästä sadasta ravintolasta moni kebab-ravintola ja pizzeria kertoo lihan alkuperän.
Hampurilaisravintoloista Hesburger saa täydet pisteet.
Miksi lihavalmisteet on rajattu pois lihoista, joiden alkuperä pitää ilmoittaa?
Taustalla on EU-lainsäädäntö, joka määrää, minkälaisesta lihasta ravintolat ylipäänsä voivat saada alkuperämaatiedon.
EU voi lähivuosina puuttua alkuperämerkintöihin, mutta tähän asiaan ei liene luvassa korjausta.
Isojen yhtiöiden bisnes ohittaa siis jatkossakin kuluttajan mahdollisuuden valita.
Puolalainen ruokatehdas voi jatkossakin hankkia vaikka meksikolaista lihaa ja tehdä siitä makkaraa. Suomalainen kuluttaja kiittää lounaasta, tietämättä mitään lihan alkuperästä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


