Maakuntien rekrytointi on alkanut kyökin kautta

Maakuntauudistuksen kulmakivenä tulee olla kansalaisten luottamus tulevia maakuntia kohtaan. Nyt villinä rehottava sisäinen rekrytointi maakuntien työtehtäviin on omiaan vähentämään kansalaisten luottamusta.

Laajamittaisia avoimia hakuja tuleviin tehtäviin ei juuri ole nähty. Tämä onkin luontevaa, koska maakuntalaki on vielä hyväksymättä. Maa­kuntien rekrytointi­käytännöistä on kuitenkin vaikea ottaa selvää.

Hallituksen muistiossa Maakuntien rekrytointi­politiikka väliaikais­hallinnon aikana sekä rekrytointi maakuntien valtakunnallisiin palvelukeskuksiin määrätään, että väliaikainen maa­kunnan valmistelutoimielin voi rekrytoida henkilöstöä vain määräaikaisiin palvelusuhteisiin.

Samalla linjataan, että maakuntien väliaikaisten toimi­elimien yli vuodeksi tekemissä rekrytoinneissa noudatetaan avointa hakua.

Käytännössä maakunnat rekrytoivat henkilöstöä massiivisesti kohdennetuilla sisäisillä hakumenettelyillä. Tämä on epäkohta.

Viranhaltijoita voidaan ottaa töihin vain avoimen ja julkisen hakumenettelyn kautta, työsopimussuhteeseen ottamisessa voidaan toimia toisinkin.

Muistio ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä. Vaikeaselkoinen ja sisäisesti ristiriitainen se on.

Henkilöstöä rekrytoidaan vielä sala­myhkäisemmin maakuntien valta­kunnallisiin palvelukeskuksiin, joiden korostetaan olevan tavallisia yrityksiä ja jonka työntekijät ovat työsopimussuhteessa.

Rekrytoinnit tapahtuvat sekavassa säännösviidakossa väliaikaisin organisaatioin. Tosiasiallisesti valtaosa määräaikaisista työsuhteista muodostuu maakuntien alkaessa pysyviksi. Tehtäviä määrä­aikaisesti hoitaneet ovat etulyöntiasemassa, kun ne mahdollisesti laitetaan pysyvään hakuun.

Vielä ei ole selvää, mitkä tehtävät käyttävät julkista valtaa ja edellyttävät siis virkasuhteen perustamista.

Perustuslakivaliokunta on käsitellyt maakuntauudistusta. Sen olisi pitänyt pontevammin selvittää myös maakuntien rekrytointikäytäntöjä. Valtio­varainministeriö selventää valtion rekrytointiperusteita runollisin sanakääntein: Valtion rekrytointi on avointa ja tehtäviin pyritään valitsemaan niihin ansioitunein henkilö.

Perustuslaissa on säädetty yleisiksi virkanimitysperusteiksi taito, kyky ja koeteltu kansalais­kunto. Lisäksi kansalaisuudesta, iästä, kieli­taidosta ja tutkinto- ynnä muista kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa, laissa julkisyhteisön työntekijältä edellytettävästä kielitaidosta sekä kyseistä virastoa koskevassa laissa tai hallintoasetuksessa.

Valtion henkilöstön kieli­taitoa koskevat kelpoisuus­vaatimukset ja hyväksi luettava kielitaito otetaan työhönotossa huomioon oikeus­ministeriön suositusten mukaisesti. Syrjintä on työhön­otossa nimenomaan kielletty.

Maakunta­uudistuksessa nämä periaatteet eivät nyt näytä likimainkaan toteutuvan.

Maakuntien rekrytointi on lähtenyt outoon suuntaan. Edes määräaikaisissa lyhyissä työsuhteissa suljetusta hausta ei juuri ole mitään hyötyä kenellekään. Siitä saattaa olla suuriakin haittoja, sillä parhaat voivat jäädä löytymättä.

Kaikissa tehtäväntäytöissä tulisi pyrkiä rekrytoimaan parhaat saatavilla olevat työntekijät. Hakijajoukkoa ei tule etukäteen mielivaltaisesti mitenkään rajata. Haku­kriteereiden ja päätöksen­teossa tosiasiallisesti sovellettavat periaatteet pitää julkistaa – ja niitä pitää käytännössä myös johdonmukaisesti noudattaa.

Suljettu haku on vain omiaan herättämään perusteltuja epäilyjä sisäpiirien asiattomasta suosimisesta ja poliittisesta vehkeilystä. Kaikille hakijoille pitää antaa reilu mahdollisuus osoittaa pätevyytensä ja soveltuvuutensa avoinna oleviin tehtäviin.

Suljetut haut ovat mennyttä aikaa. Nyt on hyvin suuri todennäköisyys, että maakunta­hallinnoista tosiasiallisesti tulee puolueiden läänityksiä ja että nimitykset tosiasiallisesti tehdään puoluepoliittisin perustein, vaikka julkisuudessa muuta vakuutellaan.

Tehtäviin pitäisi rekrytoida avoimella haulla parhaat saatavilla olevat kuhunkin tehtävään.

Sisäiset haut antavat viitteitä siitä, että rekrytointi ei kestä päivänvaloa. Tästä maakunnille aiheutuva mainehaitta on suuri.

Kerran menetettyä mainetta on hyvin vaikea, ellei mahdoton jälkeenpäin korjata.

Maakunnilla on nyt näytön paikka. Ensimmäisiä koitoksia on rekrytoinnin tekeminen avoimeksi ja läpinäkyväksi. Sen edellyttäminen ei ole kohtuutonta.