Sote on mahdollisuus, ei uhka

Elämme hyvin historiallisessa vaiheessa suomalaisessa hallinnossa. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen sanotaan aloittaneen kunnallishallinnon maassamme. Nyt olemme siirty­mässä 150 vuotta myöhemmin lähemmäksi eurooppalaista hallintoa, joissa on käytössä demokraattinen väliportaan hallinto. Demokratiamme vuoksi meidän on saatava mahdollisimman moni suomalainen äänestysuurnille tammikuussa.

Tulevan päätöksenteko­elimet ovat maakunnallisia toimijoita. Jokainen hyvinvointialueen valittu luottamus­henkilö on sitten maakunnallinen päättäjä, eikä oman seutukunnan, kaupungin tai kunnan edunvalvoja. Toivottavasti, tämän muistavat kaikki hyvinvointialueen tulevat luottamushenkilöt. He toimivat oman maakuntansa edunvalvojana ja puolustavat koko hyvinvointialueensa hyvinvointia.

Sote ei ole uhka, vaan se on mahdollisuus. Mahdollisuuksia on rajattomasti, kun olemme ennakkoluulottomia. Erilaisten innovaatioiden kautta voimme lähteä kehittämään niin terveydenhuoltoon, sosiaali­toimeen, palo- ja pelastus­toimeen uusia ratkaisuja, joihin kaikilla kunnilla ei ole yksin taloudellisia mahdollisuuksia.

Hyvinvointialueen käsitteeseen jää helposti vain terveydenhuolto, ja jossain sivulauseessa sosiaalitoimi. Palo ja pelastustoimi on myös hyvinvoinnin tärkeä osa, koska turvallisuus luo hyvinvointia.

Kunnallista hallintoa on kehitetty 150 vuotta. Nyt siirrymme ”maakunnalliseen” väliportaaseen, joka tuottaa suurimman osan kansalaisten hyvinvointipalveluista.

Tässä sote-uudistuksessa ei ole vielä kaikki, mitä hyvinvointipalveluihin kuuluu. Mikä on uudistuksen jatko tulevaisuudessa?

Maailma on ­sadan vuoden ajalta täynnä metalli­romua.