Uusi välineitä tilusrakenteen kehittämiseen

Liian pienet ja huonon muotoiset sekä etäällä sijaitsevat pelto- ja metsälohkot ovat haastavia kohteita maatalous­yrittäjille ja metsänomistajille. Digitalisaation kehityksen myötä tilusrakenne voidaan ottaa tarkasteluun uudesta näkökulmasta: Miten digitalisaatio voisi paikallisesti tukea maanomistajia tilusrakenteen kehittämisessä ja kannattavuuden parantamisessa.

Pellon ja metsän vaihtoja, vuokrausta ja myyntiä voitaisiin edistää uudenlaisella sähköisellä markkinapaikalla. Samalla markkinapaikka palvelisi mahdollisten laajempien tilusjärjestelyjen suunnittelun tukena.

Keväällä 2020 Peltori- hankkeen tutkijat olivat yhteydessä joukkoon Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljelijöitä, jotka edustivat eri kehitys­vaiheissa olevia maatiloja. Haastatteluissa kartoitettiin tilusjärjestelyn ja tilusvaihdon tunnettuutta, niistä saatuja kokemuksia sekä kiinnostusta sähköisiin palvelualustoihin.

Sähköiset asiointipalvelut ovatkin viime vuosina yleistyneet yrittäjien työkaluina. Tunnetuimmat niistä olivat Vipu, peltolohkot.fi ja metsaan.fi-palvelut.

Uudet sähköiset työvälineet voivat olla avuksi tilusrakenteen kehittämisessä, sillä pellon- ja metsänomistamiseen liittyy useita herkkiäkin aiheita. Näitä ovat toiminnan ylisuku­polvisuus ja sukutilojen jatkuvuus. Omat pellot ja metsät koetaan oleelliseksi osaksi tilaa, vaikka ne saattaisivat sijaita tilakeskukseen nähden epä­suotuisasti. Peltojen ja metsien myymiseen ei tällöin lähdetä kevyin perustein.

Naapurisuhteiden ylläpitäminen on tärkeä osa maaseutu­yhteisöjä. Peltojen myyminen koetaan haastavaksi, jos useamman naapurin tiedetään olevan halukas hankkimaan lisäpeltoa. Tällaisessa tilanteessa puolueeton markkinapaikka tai tilusvaihtoa laajempi toimenpide, virallinen tilusjärjestely, saatetaan kokea neutraaliksi toimintatavaksi.

Tilusjärjestely on maan­mittaustoimitus, jolla korjataan ajan kuluessa pirstoutunut kiinteistörakenne vastaamaan nykyajan tarpeita esimerkiksi kyläkunnan alueella.

Niin maanomistajien keskinäisiä sopimuksia edistävälle sähköiselle markkinapaikalle kuin laajemmille tilusjärjestelyille näyttäisi olevan tarvetta maa- ja metsätaloudessa.

Haastattelukierroksen aikana nousi vahvasti esiin tavoite saada hallinnassa olevat pellot lähemmäs tilakeskusta. Tähän ei kuitenkaan välttämättä saada aikaan pysyvää ratkaisua laajoilla ja kertaluontoisilla tilusjärjestelyillä. Niiden sijaan on tarpeen selvittää kevyempiä, kustannuksiltaan edullisempia ja totutusta poikkeaviakin vaihtoehtoja.

Joustavilla keinoilla ja neutraalilla markkinapaikalla voidaan vahvistaa paitsi jatkavien tilojen toiminta­edellytyksiä, myös tukea maa- ja metsätalouden mahdollisuuksia vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin.

Mahdollistamalla pellon ja metsän väliset tilusvaihdot voidaan tukea molempien rakennekehitystä taloudellisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.

Haastatellut viljelijät korostivat myös viimeaikaisia peltoihin liittyviä julkisia keskusteluita. Pellon hyvän kasvukunnon merkitys nousi esiin usean yrittäjän puheissa. Heikkotuottoisten peltojen osalta mietittiin myös niistä luopumista tai metsittämistä. Turvepeltoihin viljelijät liittivät haastatteluissa epävarmuuden tulevasta käytöstä ja pääomien sijoitusriskin.

Tilusrakenteen kehittä­minen maanomistajalähtöisillä ja sopimusperusteisilla tilusvaihdoilla kiinnosti haastatteluihin osallistuneita viljelijöitä ja pellonomistajia. Tärkeäksi haastatteluissa koettiin myös välineet neutraaliin ja anonyymiin kaupankäyntiin, jossa sähköiset ratkaisut nähtiin potentiaaliseksi kanavaksi tilusvaihtojen ja maakauppojen toteuttamiseksi.

Peltori-hankkeessa tehdään talvella laajempi haastattelukierros Keski- ja Pohjois- Pohjanmaan alueen aktiivi­viljelijöille sekä viljelystä luopuneille pellonomistajille.

Haastatteluiden avulla kartoitetaan edellytyksiä tilusrakenteen kehittämisen joustavammille keinoille sekä sähköisten alustojen kehittämiselle.

Omat pellot ja metsät koetaan oleelliseksi osaksi tilaa, vaikka ne saattaisivat sijaita ­tilakeskukseen nähden ­epä­suotuisasti.