Taaperobonuksella joustoa lapsiperheisiin
Perhe voisi käyttää tukea joustavasti hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon.5.5.201702:00
Keskustelu perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ja sen myötä kotihoidontuen romuttamisesta on käynyt kuumana koko kevään. Nykyinen kotihoidon tuki ja hoitoraha ovat molemmat pienten lasten perheiden arkea helpottavia tukia, jotka mahdollistavat myös osa-aikatyön tekemisen.
Kotihoidon tuella lasta kotona voivat olla hoitamassa yhtä hyvin isovanhemmat tai perheen ulkopuolelta palkattu apu, mikä varmasti helpottaa epätyypillisissä työsuhteissa tai vuorotyötä tekevien arkea. Sen sijaan erilaiset ehdotetut perhevapaiden kiintiömallit, kuten 6+6+6-malli, johtavat väistämättä vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn.
Julkisuudessa ei ole myöskään paljon puhuttu mallin kustannuksista, jotka ylittävät 300 miljoonaa euroa vuositasolla.
Kalliiden kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joilla tehdään lapsiperheiden arkea entistäkin sujuvammaksi. Esimerkiksi ansiosidonnaisia vanhempainvapaita voitaisiin käyttää nykyistä joustavammin.
Ansiosidonnaisten etuuksien jälkeen tarvitaan hoitorahamalli, joka säilyttää nykyisen kotihoidon tuen joustavuuden ja toisi perheelle taloudellisestikin aidon mahdollisuuden valita kunnallisen päivähoidon, yksityisen hoidon tai itse kotona toteutetun lastenhoidon välillä.
Valinnanvapauden vahvistamiseksi kristillisdemokraatit julkaisi oman mallinsa. Siinä ehdotetaan 350 euron kuukausittaista verotonta hoitorahaa, taaperobonusta, jota maksettaisiin jokaisesta päivähoitoikäisestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa.
Tuessa yhdistyisivät lapsen hoidon eri tuet, mutta sitä ei voisi saada yhtä aikaa työttömyyskorvauksen tai ansiosidonnaisten vanhempainetuuksien kanssa.
Perhe voisi käyttää tukea joustavasti hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon. Se voitaisiin maksaa esimerkiksi lapsilisän yhteydessä tai suoraan palveluntuottajalle, mikäli hoitosopimus on olemassa.
Toivomme myös, että tämä niin sanottu raha seuraa lasta -malli herättäisi keskustelun siitä, miksi kunnalliseen päivähoitoon panostetaan valtavasti verovaroja. Esimerkiksi alle 3-vuotiaiden kunnallinen päivähoito maksaa jopa yli 17 000 euroa vuodessa lasta kohti. Yli 3-vuotiaiden päivähoito (10 000 euroa lasta ja vuotta kohti) on edullisempaa, koska ryhmät ovat suurempia.
Päivähoidon asiakasmaksuista kertyy maksimissaan 3 190 euroa lasta ja vuotta kohti, joten maksettavaa jää lähes 14 000 euroa. Keskituloinen ei pysty kunnallisverollaan mitenkään maksamaan sitä. Esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa tienaava maksaa kunnallisveroa noin 8 000 euroa. Kunnallisvero kattaa yhden alle 3-vuotiaan lapsen hoitokulut vasta yli 50 000 euron vuosituloilla. Jos lapsia on useita, tämäkään ei riitä.
Summa summarum: Alle 3-vuotiaan päiväkotihoito on yhteiskunnalle merkittävä investointi, joten sille pitäisi olla myös vahvat perusteet. Lasten psykiatrit ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että kotihoito tai hoito pienessä ryhmässä on pienten lasten kehitykselle paras vaihtoehto. Siksi yhteiskunnan ei pidä tietoisesti pyrkiä siihen suuntaan, että yhä useamman alle 3-vuotiaan lapsen hoito toteutuu säästöillä höystettynä vielä entistä suuremmissa lapsiryhmissä.
Itse luotan täysin nykyäitien ja -isien kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä ilman ulkopuolisten holhousta. Ei ole nykyaikaa, että naisia komennellaan yhteiskunnan taholta sen enempää koteihin kuin kodeista pois. Ei pakoteta perheitä muottiin, vaan pikemminkin lisätään joustavuutta ja vaihtoehtoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
