Kipsikäsittely tehostaa savimaiden eroosiosuojausta

Talvisateet ja sulamisvedet heikentävät savimaiden rakennetta ja huuhtovat ravinteita sekä orgaanista hiiltä pelloilta. Peltojen kipsikäsittely vähentää savimailla sekä maa-­ainekseen sitoutuneen että liukoisen fosforin huuhtoutumista. Kipsikäsittely vähentää myös maan orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Orgaaninen hiili tasaa maan kosteusvaihteluita, tehostaa maassa olevien ravinteiden hyödyntämistä ja parantaa maan rakennetta.

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää merkittävästi pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista savimailta. Kipsin käyttömahdollisuudet kannattaa arvioida lohkokohtaisesti ja optimoida maan kasvukuntoa parantavat toimet, esimerkiksi ojitus, kerääjäkasvit, ravinnetasapaino ja viljelykierto. Nopeasti vaikuttava kipsikäsittely antaa lisäaikaa pitkävaikutteisten ympäristötoimien toteuttamiseen.

Kipsikäsittelyn vaikutus kestää 4–5 vuotta, ja kipsin käyttömahdollisuudet kannattaa arvioida lohkokohtaisesti. Esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueella toimivassa Kipsi-­hankkeessa (2020–2024) tehdään kipsin soveltuvuudesta alustava arvio lohkokohtaisesti paikkatietoanalyysinä.

Hankealueella on saatavissa myös kipsin käytön suunnitteluun tilakohtaista neuvontaa tarkemman soveltuvuus­arvion tekemiseksi esimerkiksi viljavuusanalyysien tuloksia hyödyntäen. Neuvonnasta vastaa pääasiassa ProAgria Länsi-Suomi.

Sokerijuurikkaan Tutkimus­keskus (SjT) toteutti viime vuonna kokeen, jossa arvioitiin kipsin kevätlevityksen vaikutusta sokerijuurikas- ja kaurasatoon. Kipsiä levitettiin neljä tonnia hehtaarille 25.5. ja pelto muokattiin kylvö­äkeellä. Kaura kylvettiin 26.5. ja sokerijuurikas 27.5. Koe toteutettiin Paimiossa sijaitsevalla hietasavi­lohkolla (HtS) kaistakokeena.

Kipsin kevätlevityksessä ei löydetty kauran tai sokerijuurikkaan kasvua haittaavia tekijöitä. Sen sijaan kipsikäsitellyllä koeruudulla oli selvästi vähemmän taimipoltteen vioittamia juurikkaita kuin käsittelemättömällä ruudulla.

SjT:n toteuttama kipsin kevätlevityskoe jatkuu myös vuonna 2021. Kokeessa seurataan muun muassa maan ravinne­tilan muutoksia ja sadon määrää. Kipsin kevät­levityksen vaikutus juurikkaan ja viljan kasvuun -raportti on luettavissa osoitteessa: ymparisto.fi/kipsinlevitys > julkaisut.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkitaan Jokioisten savimaalla kipsin kevätlevitysmahdollisuuksia (2020–2021) ja sitä, miten viljelykasvit (kevätvehnä, ohra, kevätrapsi ja herne) reagoivat, jos kipsikäsitelty maa muokataan ennen kevätkylvöä tai sitä ei muokata lainkaan eli suorakylvetään.

Koe jatkuu vielä tämän vuoden ajan. Erikoistutkija Hannu Känkäsen mukaan poikkeuskesän 2020 oloissa kipsi ei pienentänyt koelohkon satoja. Kokeessa seurataan oras- ja taimitiheyttä, kasvien vioituksia, kasvintuhoojia (tuhoeläimet ja taudit), tuleentumista ja sadon määrää sekä laatua.

Saaristomeren valuma-­alueella toteutettava kipsihaku käynnistyy huhtikuussa, kun ajantasaiset valvontatiedoilla päivitetyt peltolohkoaineistot ovat saatavilla. Kipsi-hankkeen kautta haettava kipsi ja sen levitys on viljelijöille ilmaista ja verovapaata, eikä sen tilaaminen vaikuta maataloustukiin.

Viime vuonna käynnistynyt kipsinlevitys onnistui yli odotusten. Lähes 400 varsinaissuomalaista viljelijää haki kipsikäsittelyä yhteensä 10 500 hehtaarin peltoalalle ja kipsiä levitettiin vuonna 2020 noin 9 000 hehtaarin peltoalalle. Hankkeen tavoitteena on, että kipsiä levitetään Saaristo­meren valuma-alueella yhteensä 65 000 hehtaarille vuosien 2020–2024 aikana.

Helsingin yliopiston toteuttaman palautekyselyn mukaan kipsi levitettiin sovittuna ajankohtana, ja palaute on ollut muutoinkin positiivista. Vastaajista 95 prosenttia arvioi levityksen laadun vähintään melko hyväksi.

Kyselyyn saatiin 249 vastausta, ja kyselyn vastaus­prosentti oli 64 prosenttia.

Lisää tietoa kaivattiin erityisesti kipsin vaikutuksesta kasvien kykyyn käyttää ravinteita sekä maan rakenteeseen ja maaperän kemiaan liittyvistä kipsin vaikutuksista. Lukuisiin viljelijöitä askaruttaneisiiin kysymyksiin onkin jo vastattu Kipsi-hankkeen verkkosivuilla.

Uutta tutkimustietoa julkaistaan keväällä, kun Save2-tutkimushanke päättyy. Tutkimustuloksista kerrotaan myös Kipsi-hankkeen viljelijä­infossa 20.4., johon voi osallistua etänä.

Lisätietoa kipsin käyttöön liittyvistä kysymyksistä löytyy Kipsi-hankkeen verkkosivuilta: ymparisto.fi/kipsinlevitys.

Viime vuonna käynnistynyt kipsinlevitys onnistui yli odotusten.