Korkeakoulutuksen suunnanmuutos kestävä
Elinkeinoelämän Keskusliiton Riikka Heikinheimo haastoi (MT 19.1.) toteuttamaani korkeakoulupolitiikan suunnanmuutosta. Heikinheimo jatkaa samalla linjalla kuin EK:n Häkämies (kok.) ja Akavan Fjäder (kok.) marraskuussa.
Helsingistä on toistettu alueellisuuden turmiollisuutta 1950-luvulta lähtien, kun keskustalainen opetusministeri jyräsi läpi Oulun yliopiston perustamisen. Korkeakoulutusta laajennettiin määrätietoisesti, kunnes keskittämislinja otti korkeakoulupolitiikassa johdon 2000-luvulla.
Nyt toteutetaan korkeakoulupolitiikan suunnanmuutos. Korkeakoulujen oikeutta tarjota koulutusta eri aloilla on laajennettu ympäri Suomen, ja maakuntiin on lisätty yli 10 000 uutta aloituspaikkaa. Taustalla ovat nuorten ja elinkeinoelämän tarpeet sekä usko alueisiin.
Heikinheimo sanoo, että ”yliopistokoulutus ei ole lähipalvelu”. Näin on helppo sanoa EK:n päämajassa, josta on 900 metrin kävelymatka Helsingin yliopistoon.
Korkeakoulujen sijainti on nuorille tärkeä asia. Ei ole yhdentekevää, löytyykö mahdollisuus toteuttaa unelmia naapurimaakunnasta vai toiselta puolelta maata.
Maakuntien isot ja pienet yritykset miettivät tulevaisuuttaan myös osaajien saatavuuden kannalta. Osaajapula vaivaa koko maata ja monia aloja, miten tähän voisi vastata ilman koulutuksen laajentamista? Esimerkiksi linjaukseni myöntää Itä-Suomen yliopistolle oikeus kouluttaa diplomi- insinöörejä pohjautui paitsi yliopiston toiveisiin ja nuorten tarpeisiin, myös alueen kovassa vedossa olevan yrityskentän viesteihin.
Kolmas tekijä korkeakoulupolitiikan suunnanmuutoksen taustalla on alueisiin luottaminen. Jokaisen ratkaisuni taustalla on korkeakoulun oma arvio ja hakemus, alueen koulutustarjonta, työvoimatarpeet sekä korkeakoulun voimavarat, joista olen keskustellut suoraan korkeakoulujen johdon kanssa. He ovat vakuuttaneet, että laatu säilyy ja vahvistuu.
Päätösteni taustalla on korkeakoulujen, nuorten ja työnantajien toiveiden lisäksi aluepolitiikka. Suomen nousu nojaa osaaviin ihmisiin, tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Jos koko maa halutaan pitää mukana, pitää näitä kaikkia löytyä koko Suomesta.
Antti Kurvinen
tiede- ja kulttuuriministeri (kesk.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
