Ongelmia on jo niin paljon, että Nokialandian kansalaiset saisivat viimein laittaa kännykät kaappiin!
Suomessa ja Ranskassa suhtautuminen kännyköihin on kovin erilaista, Helena Petäistö huomioi kolumnissaan.
Älypuhelimen käyttöä pidetään Suomessa lastenkin perusoikeutena, Helena Petäistö hämmästelee. Kuva: Jarkko SirkiäNokialandiassa on ilmiselvästi kännykkäongelma, joka ulottuu kodeista ja kouluista päättäjiin asti.
Enää ihmetyttää vain, paljonko hallaa kännyköiden annetaan tehdä kansanterveydelle, oppimiselle, keskittymiskyvylle ja jopa poliitikkojen uskottavuudelle ennen kuin siihen puututaan.
Kännykkä tuntuu olevan suomalaisille lelu kehdosta hautaan ilman mitään rajoituksia haitoista huolimatta. Jos vertaan kahta Euroopan maata, jotka parhaiten tunnen, on ero Ranskan ja Suomen välisissä käytännöissä suuri.
Jo maalaisjärki sanoo, että lapsi tarvitsee rajoja tunteakseen olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Meille kenellekään ei niistä rajoista ole mitään traumoja jäänyt, päinvastoin.
Nyky-Suomessa kuitenkin vedotaan perusoikeuksiin jopa lasten ja nuorten kännynkäytön rajoittamisen yhteydessä, vaikka haittavaikutuksista on paljon tietoa. Stressi, koulu-uupumus ja nuorten masennus lisääntyvät, ja PISA-tulokset laskevat.
Ranskassa useimmat lapset saavat oman kännyn vasta 12 vuotta täytettyään. Ranskalaiskodeissa lasten älypuhelimen käyttöä rajoitetaan sekä ajallisesti että siinä, että vasta 15-vuotiaana nuori pääsee someen.
Peruskoulussa älypuhelimet kiellettiin alusta lähtien, ja vuonna 2018 kielto ulotettiin läpi kouluvuosien. Eikä vain oppitunneilla, vaan myös välitunneilla pysyvät kännykät visusti kaapeissa.
Myös vanhemmat ottivat kännykät käyttöön paljon suomalaisia myöhemmin. Edelleenkään kännynumeroita ei juuri löydy käyntikorteista, sillä harva ranskalainen haluaa olla kaikkien saavutettavissa joka hetki.
Luotijunien luvatussa maassa rautateillä on tiukat säännöt kännynkäytölle. Se on sallittua vain vaunujen välissä, ei koskaan vaunuissa.
Alussa matkustajat itse vaiensivat kailottajat vaatimalla isoon ääneen: ”Monsieur, puhuisitteko kovemmin, että koko vaunu varmasti kuulee?” Se yleensä tehosi.
Suomessa VR on viimein tehnyt Extra-vaunuista hiljaisia vaunuja, mutta normaalin hintaluokan vaunuissa joutuu yhä kuuntelemaan kovaääniset työ- ja yksityispuhelut, vaikka itse haluaisi keskittyä muuhun.
Ja överiksi menee myös Suomen päättäjillä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sai kamalasti pyyhkeitä, kun erehtyi ottamaan selfien Nelson Mandelan hautajaisissa.
Pääministeri Sanna Marinin selfiet EU-huippukokouksissa olivat kansalaisten mielestä itsestäänselvyys, ja kun presidentti Martti Ahtisaari otti kännykuvia kollegoistaan Korfun EU-huippukokouspöydässä, ei sitä meillä ihmetelty.
Vasta kun pääministeri Petteri Orpon kotialbumikuvat viime viikolla Granadan huippukokouksessa aiheuttivat hilpeyttä Espanjan mediassa, alettiin Suomessakin ihmetellä.
Vain ulkoministeri Ilkka Kanervan seksitekstarit aiheuttivat välittömästi skandaalin.
Nyrkkisääntönä voisi pitää, että jokainen varteenotettava poliittinen johtaja jättää kännykuvat kansainvälisissä kokouksissa ottamatta.
Kolumnin kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



