Luontokato ja luomiskertomus

Teologit ovat osallistuneet aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikä sinänsä on positiivista. Piispa Kaisamari Hintikka on ottanut kantaa ajankohtaiseen luomakuntaa käsittelevään aiheeseen, tässä metsiin ja niiden lajien kirjoon (Kirkko ja kaupunki 1.3.).

Tästä aiheesta on tullut yksi viime aikojen kiistellyimmistä ja politisoituneista kysymyksistä. Ympäristöjärjestöt ovat haastaneet EU:n alueella metsänhoidon ja jopa vaatineet puunkäytön lopettamista. Tätä edistetään kärjekkäillä ilmaisuilla luontokato, sukupuutto, uhanalaisuus. Ilmaston muutos on otettu mukaan lisäämään tarvetta jättää metsät luonnontilaan, millä pelotellaan. Hintikka tiivistää vaateensa, että enää milloinkaan emme saa niitä takaisin.

Globaalisti lajien häviäminen on kiistatonta. Tässä suhteessa eri ilmastovyöhykkeiden metsät lajeineen ja ekosysteemeineen ovat kuitenkin erilaisia. Pohjoinen havumetsä on maapallon parhaiten säilynyt ja luonnonhäiriöihin sopeutunut elinympäristö. Sen lajeja on vähän ja ne ovat lukuisien jääkausien ja metsäpalojen koulimia. Evoluutiossa ne ovat muuttuneet kestäviksi ja palautuvat tapahtuipa mitä tahansa.

Museointia tärkeämpää on huolehtia siitä, sallitaan häiriöiden toistumien ja ekosysteemien palautuminen. Annetaan luomisen jatkua evoluutiona.

Suomen kaikki metsät ovat palaneet muutamaa suometsäsaareketta lukuun ottamatta, vähintään kerran, mitä todistaa sammalpeitteen alla oleva tuhkakerros. Vastaavasti meitä eteläisemmillä metsävyöhykkeillä lajit eivät ole miljoonien vuosien evoluutiossa saaneet vastaavaa kestävyyttä ja kykyä palautua. Siksi lajien keskinäiset ja väliset pienet ekosysteemit voivat häiriintyneinä mennä rikki. Silloin osa lajeista häviää.

Tällaisia lajien menetyksiä tunnetaan lukuisia trooppisissa metsissä. Ilmiön yleistämiseen ja liioitteluun ei ole perusteita koskemaan boreaalista metsää. Toki nykyisen lajiston rikkauden eteen hyvä tehdä parhaansa, luominen jatkuu.

Sen ei tulisi estää metsien kestävää käyttöä, eikä se edes maksa paljoa. Metsäekosysteemeissä kaikki näyttää vaikuttavan kaikkeen.

Luotan enemmän Raamatun luomiskertomukseen kuin ympäristöjärjestöjen yksipuoliseen ja metsätalouden vastaiseen viestintään. En ole kuitenkaan huomannut teologien eksegetiikan asiantuntijoina osallistuneen metsälajien kadosta käytyyn keskusteluun.