Vähemmän kuluja, lisää tuloja

Kuulostaa mainospuheelta ja sitä se onkin – Itämeren ja ilmaston puolesta. On tunnettua, että näinä päivinä viljelijöiden talous on ahtaalla. Tuotantopanosten hinnat nousevat, mutta tuotteiden laskevat.

Panoksista keskeinen on lannoitus, mutta päinvastoin kuin luulisi, lannoitteiden hinnat eivät ole juuri laskeneet, vaikka energian hinta on suorastaan romahtanut. Tämän lisäksi tukien maksaminen on sattumanvaraista.

Käsillä on kuitenkin mahdollisuus alentaa tuotantokustannuksia käyttämällä kierrätyslannoitteita.

Suomessa tulee biokaasutuotannon, muun teollisuuden ja eläintuotannon sivuvirtoina yllin kyllin ravinteita vaikka koko maan peltojen lannoittamiseksi.

Jo nyt kertyvä liete levitetään pelloille, mutta toiminnan hyötysuhde on monestakin syystä heikko. Pääsyy on, että lietteitä ei levitetä maan näkökulmasta vaan ennemminkin jätteinä, josta on päästävä eroon.

Lietteitä käyttämällä ei yksistään voi alentaa tuotantokustannuksia, vaan myös parantaa satoja. Tämä tapahtuu jalostamalla lietettä. Sitä voidaan tasapainottaa täsmällisesti vastaamaan maan tarpeita.

Pääravinteiden lisäksi mukaan saadaan samalla vaivalla lisättyä myös hivenaineet, jotka ovat kasvua rajoittavia tekijöitä siinä missä typpi tai fosforikin.

Eloperäinen liete on oiva pohja lannoitteelle, koska siinä saadaan myös hiiltä maahan. Tuomalla maahan hiili ja typpi oikeassa suhteessa toisiinsa luodaan pieneliöille parhaat olosuhteet. Ilman niitä ei kasvi pysty hyödyntämään ravinteita.

Älykkäällä kierrätyksellä saadaan siis parempaa tavaraa viljelijälle keinolannoitteita edullisemmin. Samalla ratkaistaan ympäristöongelmia molemmissa päissä.

Puuteollisuuden jätteet muuntuvat maanparannusaineiksi, ja kierrättämälle paperinvalmistuksen ylijäämäkuidut peltoon saadaan hitaasti hajoavaa maanparannusainetta. Se on elintärkeää maan rakenteelle ja ravinteiden hyödyntämiselle.

Älykkään kierrätyksen tueksi älykäs viljelijä, olipa pelloissa luomua tai tavallista tuotantoa, valjastaa vielä viljelykiertomallin.

Monipuolisesti viljelty maa tuottaa satoa ja sietää vitsauksia paremmin. Kerääjäkasvien ja viljelykierron avulla on edelleen mahdollisuus alentaa kustannuksia.

Tulevaisuudessa paitsi teollisuuden ja suurtilojen lietteet, myös yhteiskuntavesien lietteet tulee saada kiertoon. Jonkun ajan kuluttua meillä ei toivottavasti ole jätevedenpuhdistuslaitoksia, vaan ravinteiden talteenottolaitoksia.

Ennen kuin tämä toteutuu, tulee varmistaa, että lietteiden puhtaus haitallisista aineista on tutkittu ja todettu.

Näinä päivinä, kun hankerahoitusta liikkuu miljoonittain, luulisi tällaiseen olennaiseen tutkimuskysymykseen löytyvän myös rahaa

Tutkimusten myötä toivottavasti pääsemme turhista epäluuloista ja epäolennaisista keskusteluista. Nyt puhdistamolietteiden käytön esteeksi on jopa esitetty sitä, että kuluttaja ei pidä ajatuksesta, että ruoka olisi kasvanut sen avulla.

Itse uskon, että ihminen ei ole niin vieraantunut luonnosta. Kun pystymme yhdistämään kierrätyksen, puhtauden ja ekologisuuden ja vielä terveen järjen siihen päälle, yhdistelmä on vastaansanomaton.

Kun maaperän hoitamisen siis ottaa viljelyn ykkösasiaksi, maatila tuottaa paremmat sadot, vähemmän päästöjä ja paremman kokonaistuloksen viljelijälle. Kuluttaja ja veronmaksaja voi katsoa viljelijää uusin silmin: siinä on ruuantuottaja, joka vielä kerää päästöjä ja varastoi hiiltä kaupunkilaisenkin puolesta.