Sananen vaalipettymyksestä, jos sellaista tuntee

Eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on opeteltava elämään uudenlaisessa poliittisessa ilmapiirissä. Siellä täällä kaupungeissa poksahtelivat punavihreät kuplat, toisaalta kepu- ja persukuplat paisuivat entisestään maakunnissa. Tämä ilmasto jatkuu, kunnes toisin äänestetään. Kotimaan politiikassa edetään vaaleissa mitalisijoille päässeiden puolueiden johdolla. Perusteet ovat selkeät.

Vaalin tulosten vaikutukset alkavat vähitellen näkyä politiikassa. Ainakin eduskunnassa on koittanut uusi arki. Perinteiset puitteet ovat vaihtuneet ahtaisiin Sibelius-Akatemian väistötiloihin. Konserttisalista päästään takaisiin suureen saliin syksyllä 2017.

Paljon muuhunkin pitää totutella. Eduskuntaryhmien vahvuuksien muututtua talon valiokuntapaikat pilkottiin viime viikolla. Eduskunnan 16 valiokunnasta neljä meni keskustalle. Perussuomalaiset, kokoomus ja SDP johtavat kolmea ja pienet puolueet, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP, kukin yhtä. Merkittävää on, että ensimmäistä kertaa vasemmistoliitto alkaa johtaa perustuslakivaliokuntaa.

Yksi eduskuntapuolue on saavuttamassa makean hillotolpan. Tasavallan kakkoseksi eli eduskunnan puhemieheksi nousee ensimmäistä kertaa perussuomalainen.

Toiselle sijalle vaaleissa jäänyttä puolueitta ei voi unohtaa. Näin sanoo vakiintunut käytäntö, eikä siihen hevillä puututa, eikä paikalla pelata hallitusneuvotteluissa.

Perussuomalaisten kansanedustajista pisin eduskuntaura on Timo Soinilla ja Pentti Oinosella. Jos ja kun Soinista tulee seuraavan hallituksen ministeri, puhemiehen valinta synnyttävää varmasti ryhmän sisällä mielenkiintoisen keskustelun.

Pian politiikan seuraaminen selkeytyy. Oppositioon ovat jäämässä vasemmisto ja vihreät sekä pienet porvaripuolueet. Hallitusvaltaan pyrkivät puoluekartaston vahvat maakuntien arvopuolueet, maalaisliiton perilliset keskusta ja perussuomalaiset sekä oikeistopuolue kokoomus.

Hallituksen porvareiden ja konservatiivien haukkuminen tehdään helpoksi. Jos joku vielä ajatteli, että politiikassa Ruotsista ei kannata ottaa mallia, on väärässä. Suomessa ajaudutaan hyvää vauhtia naapurimaamme kaltaiseen blokkiasetelmaan. Politiikan perusläpässä kommentoidaan kiihtyvällä tahdilla polarisaatiota, kaksinapaisuutta ja vastakkainasettelua, joka ei todellaankaan ole ohi.

Eduskunnan oppositiosta voi rakentua kerrankin vahva ideologinen toimija. Outoa olisi, jos suomalainen vasemmisto vihreiden ryydittämä ei ottaisi oppositiossa kierroksia, eikä tekisi keskenään yhteistyötä.

Seuraavat vaalit ovat jo neljän vuoden kuluttua, ja niiden vastapuolet on jo nimetty. Vasemmistolle voi käydä myös köpelösti, kuten politiikan tutkija Tommi Ushanov (HS 10.5.) viitoitti.

Jotain pitää molemmissa vasemmistopuolueissa tehdä, jotta ne voisivat edes haaveilla parinkymmenen vuoden takaisista vaalivoitoista.

Lohduttavaa on, että vaaleja tulee jatkossakin. Tavallisen pulliaisen pitää osata myös käsitellä vaalipettymystä, jos sellaista sattuu kokemaan. Jos harmittaa, voi juoda perinteisesti viinaa, mutta siitä ei ole kenellekään hyötyä. Voi myös tehdä jotain sen eteen, että oma asia voittaa tulevissa vaaleissa.