Trumpin takinkääntö auttaa vähän – Venäjän vastustaminen jää silti Euroopan varaan
Kun rauhantekijänä YK:n yleiskokouksessa esiintynyt Trump ei ole onnistunut suurista puheistaan huolimatta vaikuttamaan Venäjään, hän on valmis tunkemaan eurooppalaisen ongelman EU-maiden hoidettavaksi ja ennen kaikkea maksettavaksi.
Presidentti Donald Trumpin ailahteleva politiikka murentaa Yhdysvaltain uskottavuutta sekä hänen kotimaassaan että Euroopassa. Kuva: Timo Filpus26.9.202506:00
Ei sille mitään voi. Aseellisen konfliktin uhka leijuu yhä vahvemmin myös Euroopan ympärillä. Sodankin mahdollisuudesta puhuvat yhä useammat, vaikka se ei oikein korrektilta tunnu.
Viikon aikana Puolassa on ammuttu jo alas venäläisiä drooneja, Nato-maa Viron ilmatilaa on loukattu ja venäläiskoneiden häätämiseen eteläisen naapurin ilmatilasta ovat osallistuneet myös suomalaiset hävittäjät.
Kööpenhaminan ja Oslon lentoasemat halvautuivat pitkäksi aikaa tuntemattomien droonien takia. Tanskassa nopeimmat katsoivat jo maan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi.
Kun Suomi on nyt osa läntistä sotilasliittoa, myös meidän katseemme kohdistuvat Naton harkintaan ja toimintakykyyn.
Kun Naton esikunnissa ja Euroopan unionissa aprikoidaan, miten venäläisen häirinnän kanssa edetään, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin resepti on suoraviivaisempi.
Trumpin mielestä Nato-maiden pitäisi ampua ilmatilaansa luvatta tunkeutuneet venäläiskoneet alas. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen tuki koneen alas ampuneelle Nato-maalle kuitenkin ”riippuu tilanteesta” (Yle 24.9).
Tässä ollaan. Jos Naton päärahoittajan presidentin kanta heiluu tällä kertaa tässä tulenarassa tilanteessa näin, Euroopan on syytäkin olla hämmentynyt.
Sama pätee Trumpin äkillisesti syttyneeseen intoon tukea Ukrainaa ja kritisoida aiemmin arvostamaansa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.
Kun rauhantekijänä YK:n yleiskokouksessa esiintynyt Trump ei ole onnistunut suurista puheistaan huolimatta vaikuttamaan Venäjään, hän on valmis tunkemaan eurooppalaisen ongelman EU-maiden hoidettavaksi ja ennen kaikkea maksettavaksi.
Trumpin puheissa on kuitenkin usein osa totta. Ihmettely EU-maiden halusta syytää rahaa Venäjälle ostamastaan energiasta on aivan perusteltu.
Trumpin arvio venäläisen yhteiskunnan syvistä taloudellisista ongelmista on myös totta. Siinä on Putinin heikko kohta, jota lännen olisi syytä edelleen käyttää hyväksi.
Jos Yhdysvallat horjuu sotilaallisessa tuessaan, sen valmiutta kiristää talouspakotteita olisi nyt hyödynnettävä käytäntöön asti.
Kun Trump suhtautuu nyt Venäjään ainakin jonkin aikaa kriittisesti, tämäkin momentum olisi Euroopassa käytettävä hyväksi, ollaan hänestä sitten mitä mieltä tahansa.
Kansainvälinen turvallisuuspolitiikka koostuu nyt ohi kiitävistä hetkistä, joiden summaa on vaikea tapahtumahetkellä laskea.
On aivan selvää, ettei Yhdysvaltojen sotilaalliseen tukeen voi täysin luottaa, mutta taloudelliseen painostukseen ja Venäjän eristämiseen se voi olla valmis.
Tämän lisäksi Euroopan on myös sitkeästi tuettava Ukrainaa, jotta se estää venäläisten vahvistumisen muualla.
Venäjän voimavaroilla on rajansa. Kulutussota kohdistuu myös sen omiin joukkoihin ja yhteiskuntaan. Hitaasti, mutta kuitenkin.
Näillä keinoilla länsi voi yrittää estää konfliktin kärjistymistä avoimeksi sodaksi. Tähänastiset teot eivät siihen välttämättä riitä.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
