Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Eläinten hyvinvointi on koko ruokaketjun asia

    Eläinten hyvinvointi on kytköksissä niiden omistajien hyvinvointiin. Hyvinvoiva ihminen pystyy huolehtimaan parhaiten eläintensä hyvinvoinnista, olipa sitten kyse tuotanto­eläimestä, lemmikistä tai metsästyskoirasta.

    Parhaat tavat parantaa eläinten hyvinvointia ovat vapaaehtoisia. Tuotanto­eläinten kohdalla tähän liittyy talous ja eläinten pitoon liittyvät kustannukset. Kun maatalouden kannattavuus on heikko, tarkoittavat lain­säädännön kautta asetettavat vaatimukset lisäkustannuksia, jotka jäävät yrittäjien kannettavaksi.

    Mikäli lainsäädännöllä heikennetään maatalouden kannattavuutta, kasvaa riski yrittäjien hyvinvoinnin ja sen myötä eläinten hyvinvoinnin heikkenemiselle.

    Maatalouden tuotteita ostava teollisuus tai muu taho ei pää­sääntöisesti maksa parempaa tuottajahintaa, vaikka lain­säädännöllä edellytetään eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, joista aiheutuu kustannuksia.

    Myöskään kauppa ei maksa teollisuudelle parempaa hintaa sen tuottamista tuotteista, vaikka niiden raaka-aineiden tuottamiselle on asetettu lainsäädännöllä tai vapaaehtoisesti tuontituotteita merkittävästi tiukempia vaatimuksia.

    Eläinten hyvinvointi on jokaisen maatalouden harjoittajan velvollisuus ja etu. Hyvinvoiva eläin tuottaa paremmin. Eläinten hyvinvointivaatimuksia ei voi kuitenkaan erottaa reaalimaailmasta – eläinten hyvinvoinnista aiheutuvat kustannukset on myös otettava huomioon. Tätä ei nykyinen elintarvikeketju tee eikä ole mitään viitteitä, että tähän olisi tulossa muutosta.

    Suomessa onkin viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sekä myös lainsäädännöllisiin menettelyihin, joilla koko elintarvikeketju saadaan osallistumaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseen niin, että siitä aiheutuvat kustannukset tulevat koko ketjun kannettavaksi.

    Eläinten hyvinvointivaatimuksia ei voida irrottaa eläinten pitäjän oikeusturvasta. Tähän liittyy kaksi asiaa: luvaton tunkeutuminen kotieläinrakennuksiin ja eläinten pidon lopettaminen.

    Luvaton tunkeutuminen kotieläinrakennuksiin on tehtävä lainsäädännössä rangaistavaksi. Mikäli jollain on epäilys, että eläimiä ei kohdella lainsäädännön edellyttämällä tavalla, voi tästä tehdä ilmoituksen viranomaiselle. Minkään muotoista partisaanivalvontaa ei voida hyväksyä.

    Eläinten pidon lopettamiseen tulee olla hallitun alasajon mahdollisuus. Nykyisen lain­säädännön puitteissa viranomainen voi suorittaa niin sanotun navetan tyhjennyksen vedoten toistuviin eläinsuojeluvalvontoihin. Tällä tavoin mikä tahansa kotieläinrakennus voidaan tyhjentää viranomaisen toimesta tämän niin halutessa.

    Näissä tapauksissa eläimet yleensä teurastetaan nopealla aikataululla eikä esimerkiksi lypsylehmien myyntiin jää mahdollisuutta. Viranomaisten toimesta eläinten pitäjälle aiheutuu kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä, kun eläinten pitoa ei voida lopettaa hallitusti.

    Viranomaisilla on oikeus ja velvollisuus puuttua eläinten huonoon kohteluun. Tavan, jolla se tehdään, tulee olla eläinten pitäjän aseman huomioiva. Eläinten pidon loppuminen tarkoittaa lähes aina myös toimeentulolähteen menettämistä, rangaistusta tuomioistuimessa sekä merkittäviä maataloustukien menetyksiä.

    Harva muu lainsäädännön oikeuttama toimenpide aiheuttaa yhtä moninkertaista rangaistusta kuin se, minkä tuotantoeläinten pitäjä voi kohdata.

    Lainsäädäntöön liittyy sen valvonta, jonka tulee kuulua vain siihen oikeutetuille viran­omaisille. Valvontaa ei tule laajentaa muiden toimijoiden piiriin tuotantoeläinten kyseessä ollessa. Tämä on ainoa keino varmistaa viljelijöiden oikeusturva sekä myös valvonnan yhtenäisyys koko maassa.

    Viranomaisten tekemässä valvonnassa on äärimmäisen tärkeää, että kaikilla on samat tulkinnat laista. Eläinten pitäjän täytyy pystyä luottamaan, että valvova viranomainen toimii aina ja kaikissa tilanteissa lakien ja asetusten puitteissa ja että eläinten pitäjällä on aina mahdollisuus korjata mahdol­lisesti havaittuja puutteita. Näin luottamus niin lain­säädäntöön kuin sitä valvovaan viranomaiseen säilyy.

    Vesa Kallio

    toiminnanjohtaja

    MTK-Etelä-Savo

    Eläinten hyvinvointivaatimuksia ei voida irrottaa eläinten pitäjän oikeusturvasta.