Putinille kampoihin paneva EU näyttää nyt altavastaajalta: Ranskaa uhkaa poliittinen kaaos, Italiaa velkahelvetti ja Saksaa energiakriisi

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävi sunnuntain parlamenttivaaleissa äänestämässä yhdessä vaimonsa Brigitten kanssa. Kuva: Michel

Mielipide|Politiikka ja talous

20.6.202210:01

Analyysi

Tapio Nurminen

Yhden miehen suvereeni show näyttää Ranskassa olevan nyt ohi. Parlamenttivaaleissa ennustettua paremmin pärjänneet poliittiset äärilaidat pitävät siitä huolen.

Ensimmäisen kerran kolmeenkymmeneen vuoteen Ranskan presidentillä ei ole tukenaan ehdotonta enemmistöä kansalliskokouksessa eli maan parlamentin. Macronin keskustaoikeistolainen vaaliliitto saa vahvistamattoman tuloksen mukaan vain 244 paikkaa. Enemmistöön olisi tarvittu 289 paikkaa.

Rääväsuisen Jean-Luc Mélenchonin kasaama kansallismielisen vasemmiston ja vihreiden yhteenliittymä (Nupes) on nousemassa 127 paikalla suurimmaksi oppositioryhmäksi. Myös huhtikuun presidentinvaaleissa kakkoseksi jääneen Marine Le Penin johtama äärioikeisto (Rassemblement National) saa 89 paikkaa eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Macronin liittouman kärkipoliitikot eivät peitelleet pettymystään tuloksen selvittyä.

”Tämä on ennennäkemätön demokraattinen shokki viidennessä tasavallassa ja se kertoo ranskalaisten suuresta epävarmuudesta”, valtiovarainministeri Bruno Le Maire korosti.

Pääministeri Élisabeth Bornen mukaan vaalituloksen aiheuttama tilanne on ”riski Ranskalle”. Bornen pitää joko muodostaa koalitiohallitus niinikään tappion kärsineiden republikaanien kanssa tai haalia tapauskohtaisesti enemmistöt lakiesityksille.

Ranskalaisten poliittisten tarkkailijoiden mukaan maa on ajautumassa lähes vääjäämättä sisäpoliittiseen takalukkoon erittäin vaikeassa tilanteessa.

EU:n toiseksi suurin kansantalous on raskaasti velkaantunut. Nouseva korkotaso on sille iso riski. Julkisia menoja pitäisi välttämättä leikata. Samaan aikaan vaaleissa vahvistunut oppositio vaatii toimia, joilla parannetaan kiihtyvän inflaation heikentämää kansalaisten ostovoimaa.

Ranskan perustuslaki takaa presidentille laajat valtaoikeudet ulko- ja turvallisuuspoliitikassa. Epävarma sisäpoliittinen tilanne kaventaa kuitenkin Macronin liikkumavaraa.

Se ei voi olla vaikuttamatta, kun EU-foorumeilla tehdään päätöksiä Venäjän moukaroiman Ukrainan tukemisesta ja sotaan liittyvien kielteisten seurausten, esimerkiksi energiakriisin, ruokakriisin ja mahdollisen pakolaiskriisin torjumisesta. Ranskan vahvistuneet poliittiset äärilaidat suhtautuvat hyvin kriittisesti sekä Euroopan unioniin että puolustusliitto Natoon.

Emmanuel Macron on kiilannut väellä ja voimalla EU:n tosiasialliseksi johtajaksi sen jälkeen, kun Saksan edellinen liittokansleri Angela Merkel alkoi vetäytyä jäähdyttelijäksi. Merkelin sosiaalidemokraattisen seuraajan Olaf Scholzin haparointi on vahvistanut Macronin asemaa. Katkeran vaalitappion jälkeen myös Ranskan johtaja on nyt enemmän ja vähemmän rampa.

Macron on EU-visioinnissaan tukeutunut Italian pääministeriin Mario Draghiin. Ranskan ja Italian johtajat ovat muiden muassa vaatineet EU:lle selvästi joustavampia vaje- ja velkasääntöjä sekä korostaneet, että unioni tarvitsee pysyvän yhteiseen velkaan perustuvan rahaston, jolla torjutaan kriisejä ja tuetaan investointeja.

Draghista ei kuitenkaan ole enää Macronin aisapariksi. Rajusti kiihtyvä inflaatio ja sen myötä nousevat korot ovat ajamassa velkavuorensa kanssa kamppailevaa Italiaa ahdinkoon. Yhä selvemmältä näyttää, ettei Italia selviä kasvavista korkomenoistaan ilman Euroopan keskuspankin ja EU:n tukitoimia.

Saksaa johtavan liittokansleri Scholzin taas on keskittyvä uhkaavan energiakriisin torjumiseen. Venäjän ilmoitus vähentää Nord Stream 1 -putken kautta Saksaan ja muualle Eurooppaan tulevia kaasutoimituksia, on massiivinen ongelma energiapolitiikassaan raskaita virheitä tehneelle EU:n suurimmalle kansantaloudelle.

Talousministeri Robert Habeck on ilmoittanut, että kaasun käyttöä on leikattava ja samaan aikaan hiilivoimaa on lisättävä, jotta talven kannalta elintärkeisiin varastoihin saadaan kaasua. Ydinvoimaloiden jatkokäyttö ei Habeckin mukaan ratkaise akuutteja ongelmia.

Berliinin hallituksen hätätoimet paljastavat, että voimavaroja nielevästä sodasta huolimatta kaasu on vielä pitkään tehokkaampi ase Venäjän presidentin Vladimir Putinin kuin Saksan Scholzin kädessä. Saksa ei edelleenkään pysty ilman massiivisia tappioita korvaamaan Venäjältä tulevaa kaasua riittävän nopeasti.

EU:n pitäisi tukea väkevästi Ukrainaa ja panna kampoihin Venäjälle, mutta Ranskan sisäpoliittinen ristiveto, Italian velkakurimus ja Saksan energiaongelmat saavat unionin näyttämään pikemminkin altavastaajalta. Tämä asetelma vaikuttaa väistämättä EU-johtajien loppuviikon huippukokoukseen, jossa pitäisi päättää Ukrainan ottamisesta jäsenehdokkaaksi.