Ehkä se tärkein onnittelukäynti
Jos Suomella ja Venäjällä on erityissuhde, sellainen on kasvanut myös presidenttien välille.28.7.201702:00
Venäjän presidentti Vladimir Putin poikkesi eilen torstaina Etelä-Savossa onnittelemassa 100-vuotiasta Suomea. Kuten asiaan kuuluu, vieraan ja onnittelut vastaanotti tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Kaikista maista Suomen 100-vuotinen itsenäisyys koskettaa luonnollisesti eniten Venäjää, jonka keisarikunnan osa maamme ehti olla reilun vuosisadan. Siksi Putinin vierailulla oli myös suuri symbolinen arvo, ja siksi Suomessa jo ennen juhlavuotta pohdittiin paljon Venäjän tapaa osallistua entisen suuriruhtinaskuntansa juhlintaan.
Saimaan maisemat oopperailtoineen olivat kesäisen juhlava näyttämö valtionpäämiesten tapaamiselle.
Syntymäpäiville ei kuulu sen paremmin päivänsankarin kuin vieraidenkaan kritisointi. Silti Niinistön ja Putinin virallisissa keskusteluissa pöydällä oli myös vaikeita kysymyksiä. Osa tapaamisen asialistasta näkee päivänvalon vasta historiankirjoituksessa.
Jos Suomella ja Venäjällä on erityissuhde, sellainen on kasvanut myös presidenttien välille.
Vuonna 2014 Ukrainan sodan seurauksena EU asetti Venäjälle pakotteita ja pidättäytyi johtajatapaamisista. Niinistö rikkoi tietoisesti boikottia jo saman vuoden elokuussa ja matkusti Sotšiin tapaamaan Putinia. Vaikka tapaus herätti aluksi kohua, monet EU-johtajat seurasivat esimerkkiä.
Ilman keskusteluyhteyttä ongelmiin on yleensä vain huonoja ratkaisuja. Juhlallisuuksien lisäksi presidenttien eilinen tapaaminen edusti osaltaan myös tärkeää yhteydenpitoa Venäjän ja lännen välillä.
Pentti Haanpään sanoin, pyssyusko on maailmalla taas kova. Samaan aikaan kun Niinistö ja Putin seilasivat leppoisasti höyrylaivalla Saimaalla, rauhanmerenä varjellulla Itämerellä risteilivät sotalaivat.
Voimaa näytetään uhmakkaasti. Sekä Venäjä että Nato-maat kumppaneineen valmistautuvat suuriin sotaharjoituksiinsa.
Ukrainan ja Lähi-idän kriisien lisäksi Koreoiden tilanne on kiristynyt, USA:n ulkopolitiikka muuttuu arvaamattomasti ja EU kamppailee brexit-, talous- ja pakolaiskriiseissään.
Uutena asiana USA on yllättäen muuttamassa Venäjä-pakotteitaan oman energiapolitiikkansa eduksi ja ohi Euroopan. Tällä olisi vaikutuksensa koko kolmikon keskinäisiin väleihin.
Maailmalla onkin nyt poikkeuksellisen monta hyvää syytä etsiä yhteisiä, rauhanomaisia ratkaisuja.
Pääpaino Niinistön ja Putinin tapaamisessa oli naapurimaiden kahdenvälisissä suhteissa. Ne ovat maailmantilannetta huomattavasti paremmassa kunnossa.
Suomi on osana EU:ta mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa. Venäjän vastapakotteet puolestaan ovat toistaiseksi iskeneet kovimmin Suomen elintarvikealaan.
Kaupan ja talouden kumppanina Venäjän merkitys on kuitenkin kasvanut Suomelle koko 2000-luvun. Tätä on tukenut tavallisten kansalaisten lisääntynyt matkailu molemmin puolin rajaa.
Lappeenrantalainen tutkimusyritys TAK on vuosikaudet seurannut tavallisten venäläisten Suomi-kuvaa. Se on toistuvasti hämmentävän myönteinen.
Talouden merkitys presidenttien tapaamisessa korostuu erityisesti Itä-Suomessa. Pelkkä päämiestapaamisen miljoonanäkyvyys Venäjän tv:ssä näkyy luultavasti myös Suomeen suuntautuvassa turistivirrassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
