Marin selittää toilailujaan samalla, kun tilanne rajoilla kiristyy – hallituksen kannattaisi huomata kansalaisten huoli
Vaikka luottamus presidentin idänsuhteiden hoitamiseen ja turvallisuuspolitiikan johtamiseen on Suomessa vahvaa, asia koskee myös hallitusta. Mikään ei valitettavasti viittaa siihen, että tilanne Suomen lähialueilla kehittyisi nykyistä parempaan suuntaan.10.12.202101:00
Viime päivien poliittinen keskustelu on paneutunut seikkaperäiseen selvitykseen pääministeri Sanna Marinin (sd.) bileviikonlopusta. Pääministerin omankin arvion mukaan harkintakyky petti.
Virkapuhelin jäi kotiin ja valtioneuvoston ohjeistukset kaikuivat tanssin tahdissa kuuroille korville. Tapahtuneen jälkeen hallituksen koronatoimilla aiemmin paistatelleen pääministerin uskottavuus kansalaisten silmissä on karissut.
Tähän ei olisi Marinilla ja hänen hallituksellaan ollut varaa. Itse asiassa tähän ei olisi nyt varaa meillä muillakaan. Samaan aikaan kun Marin selittää viikonlopun toilailuaan ja yökerhokäytöstään, turvallisuuspoliittinen tilanne Suomen ulkorajoilla kiristyy ikävällä tavalla.
Venäjän toimet ovat aiheuttaneet Ukrainassa suurta huolta. Vaikka useimmat asiantuntijat eivät usko Venäjän suoraan hyökkäykseen naapurimaahansa, sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Itänaapurimme retoriikka Ukrainaa tukevaa länttä kohtaan on jyrkentynyt päivä päivältä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti tiistaina kansainväliselle lehdistölle lännen ryhtyvän painaviin pakotteisiin, mikäli Venäjä uhkaa Ukrainan turvallisuutta.
Sotilaallisten tukitoimien laatua Biden ei täsmentänyt. Sen sijaan uhkaus sulkea Venäjä kansainvälisen rahaliikenteen ulkopuolelle on huomattavan vakava. Se kohdistuu suoraan presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin ja valtaa pitäviin oligarkkeihin.
Suomen aseman puolustaminen suvereenina, omasta Nato-jäsenyydestä päättävänä valtiona on jäänyt viime päivinä vahvasti presidentti Sauli Niinistön harteille. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on ollut samalla kannalla, mutta hallitus on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ajautunut pahasti sivurooliin.
Vaikka luottamus presidentin idänsuhteiden hoitamiseen ja turvallisuuspolitiikan johtamiseen on Suomessa vahvaa, asia koskee myös hallitusta. Mikään ei valitettavasti viittaa siihen, että tilanne Suomen lähialueilla kehittyisi nykyistä parempaan suuntaan.
Myös kansalaiset ovat laajasti asiasta huolissaan. Peräti 54 prosenttia suomalaisista katsoo ulkoisen uhan Suomea kohtaan kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana. Tämä ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden tässä lehdessä julkaistusta laajasta mielipidetutkimuksesta.
Huolestuneiden suomalaisten määrä on niin suuri, että Marinin ja hänen hallituksensa kannattaisi suunnata katse nyt tähän. Keskustelu on usein yliarvioitu keino ratkaista ongelmia, mutta nykyisessä tilanteessa turvallisuuspoliittista varautumista kannattaa julkisessa debatissa vaatia.
Hybridihäirintään, pakolaistulvalla painostamiseen ja sotilaallisen jännityksen lisääntymiseen on nyt valitettavasti varauduttava. Oman puolustuskyvyn vahvistamisen lisäksi myös kumppaneita olisi hankittava.
Lähes puolet suomalaisista pitää MT:n tutkimuksen mukaan Euroopan unionia parhaana kumppanina. Ruotsi tulee kakkosena, mutta myös Naton kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa selvästi yli kolmannes suomalaisista.
Kun hallitus päättää lähipäivinä Suomen uusista torjuntahävittäjistä, Nato-yhteensopivuus lienee painava valintaperuste.
Samaa mieltä on yhä useampi suomalainen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
