Jätti- palsamista tullut jo ongelma

Vieraslajit luonnossa ovat olleet jo pitemmän aikaa puheen­aiheena etenkin eläimistössä, vesistöissä mutta myös kasvilajeina.

Jättipalsamia (Impatiens glandulifera Royle) on Suomessa viljelty puutarhoissa yli sata vuotta eri lajikkeina, mutta nykyisin nämä puutarha­karkurit ovat levinneet luontoon ja lisääntyvät paikoin hyvin voimakkaasti.

Itse olen hämmästellyt lajin kykyä syrjäyttää parissa vuodessa kaikki muut ruohokasvit sille sopivassa ympäristössä. Sitä on hyvin vaikea hillitä muuten kuin perusteellisesti kitkemällä ennen siemenien kypsymistä. Kasvi sinkoaa siemeniään jopa seitsemän metrin päähän.

Miksi tästä ongelmasta ei puhuta? Ilmeisesti syynä on sen melko viehättävä ulko­näkö. Ainakin Sysmässä ja myös Vantaalla se on runsastunut paikoin nopeasti.

Ympäristöviranomaisten pitäisi seurata tällaisen kasvin leviämistä, koska siitä on tullut Keski-Euroopassa melkoinen riesa.

Myös luonnonsuojelujärjestöjen tulisi herätä asiassa.

Kasvihan edistää rehevillä paikoilla pienimuotoista eroosiota heikon juuristonsa takia. Ravinteita huuhtoutuu vesistöön. Muutenkin kasvi vähentää monimuotoisuutta.

Voisiko sen kasvustoja käyttää hyödyksi, jotta kitkeminen ei turhauttaisi niin paljon?

Mielestäni asia on vakavampi ongelma kuin lupiinin runsastuminen. Tulisi ehkä antaa määräyksiä tai ainakin suosituksia kaivinkoneiden puhdistuksista, jotta ne eivät levittäisi siemeniä eri paikkoihin.