Palo- ja pelastus­toiminnasta pitää huolehtia

Palo- ja pelastusalaa ja sosiaali- ja terveysalaa ei saa asettaa vastakkain, koska kummankin alan rahoitus pystytään varmistamaan valtion menojen priorisoinnilla. Kun Hiilineutraali Suomi -tavoitetta siirretään 15 vuotta eteenpäin samaan kuin EU:lla, eli vuoteen 2050, valtion budjettivarauksista voidaan ohjata useita satoja miljoonia euroja viherhumpan sijasta palo- ja pelastusalalle sekä sosiaali- ja terveysalalle.

Pelastustoimi on pidettävä rahoituksen ja pelastustoimen palveluiden järjestämisen osalta itsenäisenä hyvinvointialueilla.

Aluevaltuuston on huolehdittava, että pelastustoimi ja sen henkilöstö jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamis­urakassa sivurooliin.

Aluevaltuustojen on turvattava vapaapalokuntien toiminnan jatkuvuus ja tätä kautta viiveetön ensilähtö koko maassa.

Vapaapalokuntatoiminnalla on keskeinen osa alueellisen palo- ja pelastustoimen täydentäjänä erityisesti haja-asutus­alueilla. Suomessa on noin 700 sopimuspalokunnassa noin 15 000 koulutettua palokuntalaista jatkuvassa valmiudessa.

Suomessa on maailman huippuosaamista palo- ja pelastuskalustotuotannossa. Pelastuskalustossakin on suosittava suomalaista. Palo- ja pelastuskaluston hankinnoissa paras asiantuntemus on henkilökunnalla. Annetaan heidän päättää, mistä ja minkälaista kalustoa kannattaa hankkia.

Suomalaisiin oloihin valmistettu kalusto varmistaa, että ambulanssi ja palokunta tulevat perille kelillä kuin kelillä.