Kaupan on otettava vallansijaan vastuuta ruokaketjusta

Pari vuotta sitten alkanut pandemia osoitti suomalaisille, että huoltovarmuutemme ei ollut kaikilta osin sillä tasolla, mitä oli kuviteltu. Esimerkiksi suojavarusteita ei löytynytkään riittävästi. Ulkomailta niiden saaminen ei myöskään onnistunut, koska kaikki maat halusivat niitä samaan aikaan.

Vuoden 2020 keväällä nousi laaja huoli myös kotimaisesta ruuantuotannosta. Suurin huoli unohtui nopeasti, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti ruokaturvan keskusteluun entistä vahvemmin. Sodan takia rajusti kallistuneet energia ja lannoitteet ovat ajaneet ruuan tuottajat pääsemättömän eteen. Ruuan tuottaminen on mahdotonta, jos tuotteista saatava hinta ei korvaa edes tuotannon aiheuttamia muuttuvia kustannuksia.

Huoli kotimaisen ruuantuotannon jatkumisesta on nyt lähes kaikkien suomalaisten yhteinen huoli. Valtiovalta on luvannut tuottajille hätäapuna 300 miljoonaa euroa ja myös EU:lta on luvassa yhteensä 500 miljoonaa euroa Ukrainan sodasta kärsineille tuottajilleen.

Komission mukaan tilanne vaatii EU:n maatalouden ja ruuantuotannon tuotantoketjuja kehittämään joustavuutta ja kestävyyttä. Tätä ovat suomalaiset tuottajat vaatineet elintarvikeketjulta jo vuosia. Parannusta ei ole saatu aikaan lukuisista työryhmistä ja keskustelupiireistä huolimatta.

Sekä kauppa että teollisuus ovat suhtautuneet maatalouden ahdinkoon ymmärryksellä, mutta joustavuus ja kestävyys ovat edelleen jääneet viljelijöiden tehtäviksi. Joustonvara on loppu eivätkä viljelijät enää kestä.

Välitä viljelijästä -projektin hanketyöntekijöiden mukaan viljelijät ovat nyt loppuun palamisen partaalla. Paula Tikkasen mukaan vuodenvaihteessa yhteyttä ottaneet viljelijät olivat vielä varovaisella mielellä, mutta nyt tunnelma alkaa olla toivoton. Riitta Seppälän mielestä nyt tarvitaan kaikkien tahojen toimia. Optimistina hän toivoo hartaasti, että kriisi edesauttaa siihen, että kotimaisen ruuan ja viljelijöiden tekemän raskaan työn arvostus nousee sille kuuluvalle tasolle. Outi Ruottisen mielestä parhaiten viljelijästä välitettäisiin, jos he saisivat tuotteistaa kustannuksia vastaavan hinnan. (MT 25.3.)

Viljelijöiden tuotteistaan saamasta hinnasta vastaavat elintarviketeollisuus ja ennen kaikkea kauppa. Ennätystuloksista viime vuodelta kertoneelta kaupalta ei uskota apua tulevan. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämän tuoreen kyselyn mukaan kuluttajatkaan eivät usko ruuan nousevan hinnan siirtyvän kaupalta tuottajille.

Kyselyyn vastanneita noin 75 prosenttia ei usko kaupalta saatavan apua maatalouden vallitsevaan hätätilaan. Vähiten luottamusta kaupan auttamishaluun oli taajaan asutuissa kunnissa. Vajaa yksitoista prosenttia uskoi, että kauppa maksaa tuottajille entistä enemmän. Maaseutukunnissa asuvat luottavat kaupan maksavan aiempaa parempaa hintaa alkutuottajille kuin pääkaupunkiseudulla.

Myös tuottajien ja teollisuuden välisiä sopimuksia olisi syytä perata. MTK:n lakimiehen Marica Twerinin mukaan tuottajat eivät halua tuoda ongelmia esiin julkisuudessa edes nimettöminä, koska se voisi vaikeuttaa heidän tilannettaan entisestään.

Twerin muistuttaa, että tuottajat ovat lojaaleja ja odottavat, että lihatalot yrittäisivät tehdä tilanteelle jotakin. Atrian eläinhankinnasta vastaavan A-Tuottajat Oy:n toimitusjohtajan Reijo Flinkin mukaan teollisuuden tehtävä on vyöryttää kustannukset myyntihintoihin. Tulosten perusteella voi todeta, etteivät teollisuuden voimat tai taidot ole vyöryttämiseen riittäneet.

Kaupan on otettava vallan sijaan vastuunsa ruokaketjusta. Tuottaja tarvitsee ja ansaitsee nykyistä parempaa kohtelua elintarvikeketjussa.

Kuluttajatkaan eivät usko ruuan nousevan hinnan siirtyvän kaupalta tuottajille.