Kiinalainen nuorallatanssi ideologian ja talouden välillä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomittu maailmalla laajasti. Laajojen kauppapakotteiden seurauksena Venäjän suhteet erityisesti länsimaihin ovat käytännössä poikki. Kiina ei kuitenkaan ole tuominnut Venäjän hyökkäystä. Esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostossa Kiina äänesti tyhjää, kun neuvosto äänesti hyökkäyksen tuomitsemisesta.

Kiina on ilmoittanut olevansa puolueeton ja kehottanut kaikkia osapuolia suojelemaan siviilejä ja estämään laajamittainen humanitaarinen kriisi. Kansainvälisellä tasolla Kiina on korostanut, että Ukrainan suvereniteettia pitää kunnioittaa. Samalla on myös todettu, että Venäjän turvallisuushuolia pitää kuunnella.

Kiina on kuitenkin ilmaissut kiinnostuksensa rauhanvälittäjän roolia kohtaan ja valmiutensa auttaa diplomaattisen ratkaisun löytymisessä.

Kiinan Washingtonin-suurlähettiläs Qin Gang vakuuttaa Washington Post -lehden yleisönosastoon lähettämässään kirjoituksessa, ettei Kiina tiennyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan etukäteen eikä antanut sille hiljaista hyväksyntäänsä. Suurlähettilään mielestä konflikti ei palvele Kiinan etua, koska Kiina on sekä Ukrainan että Venäjän suurin kauppakumppani. Lisäksi Ukrainassa on 6 000 Kiinan kansalaista. (Yle 16.3.)

Halutessaan Kiinan presidentillä Xi Jinpingillä olisi mahdollisuus edistää nopeaa rauhaa Venäjän ja Ukrainan välillä, mutta Kiinan viesti sodasta on ristiriitainen.

Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen professorin Juha Vuoren mukaan Kiinan viesti on kotimaassa ollut tyystin erilainen kuin ulospäin. Ylen haastattelussa Vuori sanoi Kiinan näkevän, että Ukrainan sota on Yhdysvaltojen ja Naton syy ja Venäjä puolustaa omia turvallisuusintressejään sotimalla Ukrainassa. (Yle 14.3.)

Kiinan ja Venäjän suhteet eivät ole olleet kovinkaan läheiset, mutta viime aikoina maiden suhteet ovat lämmenneet merkittävästi. Maita yhdistää muun muassa samanlainen käsitys demokratiasta ja suhtautuminen Yhdysvaltoihin. Suhteiden lämpenemisestä saatiin selkeä osoitus Pekingin olympialaisten avajaisten yhteydessä. Monien valtioiden viralliset edustajat jäivät avajaisista pois, koska he halusivat näin protestoida Kiinan ihmisoikeustilannetta. Presidentti Putin osallistui avajaisiin.

Putinin ja Kiinan presidentin Xinin tapaamisessa maat solmivat isoja energiasopimuksia. Lisäksi he keskustelivat muun muassa Venäjän pääsystä Kiinan maksujärjestelmään, jossa ulkomaanmaksuja välitetään Yhdysvaltojen dollarin sijaan Kiinan valuutalla. Kiina myös poisti esteet venäläisen vehnän tuonnilta.

Vaikka Venäjä ja Kiina ovat poliittisissa kysymyksissä samoilla linjoilla, Kiina joutuu tasapainottelemaan ideologisten ja taloudellisten tavoitteidensa välillä. Kiinan taloudelliset sidokset Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ovat moninkertaiset verrattuna Venäjään.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhemman ekonomistin Juuso Kaaresvirran mukaan Kiina yrittää tasapainoilla Venäjän ja lännen välillä niin kauan kuin pystyy. Hänen mielestään Kiina on erittäin hyvä poimimaan rusinoita pullasta, ja kiinalaiset tekevät asioita, joista on heille taloudellista hyötyä. (Yle 15.3.)

Venäjän kannalta Kiinan aseman vahvistuminen maiden suhteissa ei välttämättä ole hyvä asia. Venäjä, ja erityisesti sen talous, tulee erittäin riippuvaiseksi Kiinasta. Se ei varmaankaan ole Venäjän tavoite.

Jos Kiina onnistuu tasapainottelussaan Venäjän ja lännen välillä, sillä on kaikki avaimet Venäjän raaka-ainemarkkinoille. Kiina voi ostaa Venäjältä öljyä, kaasua, puuta, viljaa ja muita raaka-aineita niin paljon ja sillä hinnalla kuin haluaa.

Venäjä, ja erityisesti sen talous, tulee erittäin riippuvaiseksi Kiinasta.