Sopimus ei synny ilman johtajuutta

Lauri Lylyn johtama SAK haluaisi lykätä neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta. 

Suomen talouskasvu on pudonnut muun Euroopan tahdista. EU-komission kuukausi sitten julkistaman talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna toiseksi hitaimmin Kyproksen jälkeen.

Tilanteen vakavuutta kuvaa, että samaan aikaan kun komissio laski Suomen kasvuennustetta, nostettiin muun euroalueen ja koko EU:n kasvuennustetta. EU-alueen talouden vauhtia kiihdyttävät muun muassa alhainen öljyn hinta, vakaa talouskasvu muualla maailmassa, euron arvon heikkeneminen ja Euroopan keskuspankin elvytystoimet.

Edellä mainittujen asioiden luulisi vauhdittavan Suomenkin taloutta, mutta näin ei näytä käyvän. Kasvu on hidasta ja velkaantuminen jatkuu.

Ei ollut yllätys, että Suomi sai komissiolta vakavan varoituksen talouskurisääntöjen rikkomisesta. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen perusteella komissio puuttuu jäsenmaan taloudenpitoon, jos julkisen talouden vaje ylittää kolme prosenttia bkt:stä kahtena vuotena peräkkäin. Samoin käy, jos jäsenmaan julkinen velka ylittää 60 prosenttia bkt:stä.

Suomi rikkoo näitä molempia sääntöjä.

Suomen taloustilanne oli ennen eduskuntavaaleja kaikkien puolue- ja työmarkkinajohtajien tiedossa. Erityisen hyvin tilanteesta olivat selvillä edellisten hallitusten valtiovarainministerit. Teot talouskasvun aikaansaamiseksi jäivät kuitenkin tekemättä.

Tuore pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhui jo ennen vaaleja yhteiskuntasopimuksen välttämättömyydestä. Vaalien jälkeen Sipilä yritti saada yhteiskuntasopimuksen aikaan ennen varsinaisia hallitusneuvotteluja. Hanke osoittautui hyvästä yrityksestä huolimatta liian kovaksi palaksi työmarkkinajärjestöille.

Sipilän hallituksen ohjelma nostatti ammattiyhdistysliikkeessä myrskyn, koska yhteiskuntasopimus on oleellinen osa ohjelmaan. Elleivät työmarkkinajärjestöt pääse sopuun viiden prosentin kilpailukykyloikasta, luvassa on lisää verojen korotuksia ja menoleikkauksia.

Työntekijäjärjestöjen mielestä hallitus kiristää. Vastavetona järjestöt ovat ilmoittaneet omia ehtojaan yhteiskuntasopimusneuvottelujen aloittamiselle. Osa liitoista on ilmoittanut, että hallituksen toimet vaarantavat myös työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollisen jatkon.

Hallituksen perääntyminen ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen leikkaamisesta helpottaa neuvottelutilannetta, mutta yhteiskuntasopimus on osaltaan ajautunut konkeloon. Edes neuvottelujen mahdollisesta aikataulusta ei ole yhteistä näkemystä.

Luottamusta hallituksen, ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen kesken ei ole tällä hetkellä riittävästi. Toivottavasti kuitenkin löytyy yhteinen näkemys Suomen tilanteesta ja siitä, että jotakin kilpailukyvyn parantamiseksi pitää tehdä.

Syntyneen konkelon purkamiseksi tarvitaan luottamuksen lisäksi johtajuutta. Nyt johtajuutta puuttuu, osapuolet asettavat omia ehtojaan ja puhuvat toistensa ohitse. Halu ymmärtää kokonaisuutta puuttuu.

Pääministeri Sipilä osoitti hyvää johtajuutta hallituksen muodostamisen yhteydessä, mutta nyt hänen asemansa ei ole yhtä kiistaton. Aikakaan ei nyt riitä neuvottelujen johtamiseen.

Yhteiskuntasovun syntymisen kannalta voisi olla eduksi, jos neuvotteluja johtaisi ulkopuolinen henkilö. Hänen tehtävänään olisi saada neuvottelut käyntiin ja viedä prosessi päätökseen.

Akava ja SAK ovat esittäneet neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta siirrettäväksi vuodella eteenpäin. Suomen tilanne on niin vakava, ettei päätöksentekoa voida loputtomasti siirtää. Keskinäisessä nokitellussa aika kuluu ja muurit osapuolten välissä kasvavat. Arvovaltakysymykset eivät saisi nousta liian suuriksi.

Edessä on joka tapauksessa kipeitä päätöksiä. On tärkeää, että päätökset tehdään itse. Vaihtoehtona on, että päätökset tehdään Suomen ulkopuolella. Kreikan esimerkki osoittaa, että silloin kyyti on todella kylmää erityisesti vähäosaisille.