Eläinten hyvinvointi on yhteinen asia

Jo vuosia on ollut tapana esittää loppusyksystä videomateriaalia, jonka tarkoituksena on kertoa, kuinka huonosti suomalaisilla maatiloilla ja tuotantolaitoksissa kohdellaan tuotantoeläimiä. Yleisradion televisiokanavalla esitetyt videot on kuvattu salaa Oikeutta eläimille -järjestön toimesta.

Tällä viikolla tuotantoeläinten kohtelusta esitettiin salaa kuvattuja videoita sekä neljältä teurastamoilta että kahdeksalta maatilalta.

Maanantaina MOT-ohjelmassa näytettiin videomateriaalia teurastamoilta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yksikönjohtajan Eeva-Riitta Wirran mukaan eläinten käsittely videoilla oli epäasiallista ja eläinsuojelulain vastaista. Wirran mukaan näyttää selvältä, ettei teurastamon hyvinvointivalvonta ole toiminut. (MT 28.10.)

Pieksämäkeläinen maidontuottaja Ulla Taavitsainen järkyttyi eläinten kohtelusta. Hän toteaa tässä lehdessä olevassa haastattelussa, että asiassa ei ole mitään puolusteltavaa. Rakkaudella hoidetut eläimet ansaitsevat hänen mukaansa arvoisensa lopun. Taavitsainen muistuttaa kuitenkin, että videomateriaalin tuottanut Oikeutta eläimille -järjestö pyrkii lopettamaan kotieläintuotannon.

Videot vaikuttivat myös kauppaan. S-ryhmän valikoimajohtajan Ilkka Alarodun mukaan ketju on päättänyt ottaa käyttöön oikeuden tehdä tarkastuksia toimittajiensa alihankkijoille. Myös Hesburger odottaa tavarantoimittajalta selvitystä teurastamon toiminnasta (Turun Sanomat 29.10.).

On hyvä, että kauppa ja muut ruokaa myyvät yritykset haluavat tietää, miten ja millaisissa olosuhteissa niiden myymät tuotteet valmistetaan. Tämä periaate pitää ulottaa myös myynnissä oleviin tuontielintarvikkeisiin. Kuluttajien on oikeus tietää, mitä heille myydään. Kuluttajien on tiedostettava, että tuotteen hinta koostuu aina jostakin.

Eläinten huonoon kohteluun pitää puuttua välittömästi. Teurastamoiden ongelmat ovat olleet Oikeutta eläimille -järjestön tiedossa jo kaksi vuotta, koska materiaalia kerättiin kahden vuoden ajan. Vasta videoiden julkistamisen jälkeen yhdistys teki teurastamoista rikosilmoituksen. Onko järjestön oma julkisuus tärkeämpää kuin eläinten hyvinvointi?

Keskiviikkona A-studiossa esitettiin videomateriaalia kotieläintiloilta. Niissä näkyi muun muassa porsaiden kastrointia ja sähköpiiskan käyttöä.

Eläinsuojeluasiamies Sari Salmisen mukaan julkaistuilla videolla tilannekuvat ovat lyhyitä ja kokonaisuus eläinten kohtelusta tiloilla jää arvoitukseksi. Hänen mielestään ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä, että tuotantoeläimiä käsitellään näin. (Iltalehti.fi 29.10.)

On aivan selvää, että väärinkäytöksiä ei saa sallia. Eri asia on, jos tarkoitus on mustamaalata suomalaista kotieläintuotanto ja leimata tuottajat ja koko tuotantoketju piittaamattomiksi eläinten hyvinvoinnista. Tuntien materiaalista saa leikkaamalla halutun lopputuloksen, joka ei välttämättä vastaa todellisuutta.

Nyt esitetyt epäkohdat pitää tutkia, ja jos väärinkäytöksiä tai laiminlyöntejä löytyy, pitää ne korjata pikaisesti.

Pari vuotta sitten esitettyjen salakuvien perusteella tiloille tehtyjen tarkastusten yhteydessä ei löydetty elinsuojelulain rikkomuksia. Samoin on käynyt myös aikaisemmin vastaavissa tapauksissa.

Tälläkin kertaa on perusteltua, että viranomaiset selvittävät, mitä todella on tapahtunut ja tapahtuu. Salakuvaajien kannalta todellisuudella ei kuitenkaan ole merkitystä, ja kampanjointi suomalaisten kotieläintuotantoa vastaan todennäköisesti jatkuu.

Vaikka tuotantoeläinten kohtelu on Suomessa maailman huippuluokkaa, löytyy aina parannettavaa. Kyse on koko ketjun läpinäkyvyydestä ja yhteisestä vastuusta. Sanonta, jonka mukaan ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki, pitää tässäkin yhteydessä paikkansa.

Epäkohtiin puuttuminen on koko ruokaketjun yhteinen asia, ja avointa keskustelua tuotantoeläinten hyvinvoinnista tarvitaan. Epäkohdat pitää korjata, mutta hyvästä työstä pitää myös palkita.